JÄÄKAUDEN JÄLKEINEN NATTURI

Meidän luokka käy suunnistamassa Natturin maastossa. Natturi on myös talvisin hyvä pulkkamäki, koska siellä on paljon jyrkkiä mäkiä. Opiskelemme Suomen historiassa kivikautta. Kävimme tutkimassa miten jäät ovat liikkuneet koulumme lähimaastossa, joten meidän ryhmämme meni Natturille.

Jyrkkää Natturin rinnettä. Olisikohan jää irroittanut tästä kalliolohkareita? Kuva Toni 6.lk

Jääkaudet ovat historian kausia, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä. Vanhemmat merkit mannerjäätiköstä ovat 2,4 – 2,3 miljardin vuoden takaa. Sen jälkeen jääkaudet ovat vuorotelleet lämpimämpien ajanjaksojen kanssa. Viimeisintä jääkautta kutsutaan Veiksel- jääkaudeksi.

Jäätikkö vaikuttaa ympäristöönsä kivi- ja maa-ainesta kuluttavasti ja kasaavasti. Kun jää eteni, se hioi kallioperää ja sulaessaan mm. sulamisvedet kuljettivat ja kasasivat maa-ainesta. Suomen maaperässä näkyy siirtolohkareita, soraharjuja, hiidenkirnuja ja pirunpeltoja yms. Lisäksi jäätikkö on painanut maankuorta kuopalle, joka näkyy jääkauden jälkeen maannousuna.

Silokallio on tasainen kalliopinta, jollaiset ovat Suomessa yleisiä. Ne ovat muodostuneet mannerjään synnyttäminä jääkauden aikana. Jää hankaa, rikkoo, rouhii, silottaa ja naarmuttaa kalliota. Jää virtaa oman painonsa ansiosta aina jäätikön reunaa kohti ja tempaa mukaansa irtainta maa-ainesta, hiekkaa ja kiveä. Alle jää kalliopinta, joka hioutuu jäätikön alla kulkevan maa-aineksen vaikutuksesta.

Natturin kalliopinta oli karkeaa ja rosoista. Huomasimme, että kallionpinnassa oli kuitenkin yhdensuuntaisia uria. Näissä urissa kasvoi sammalta. Urat olivat pohjois-eteläsuuntaiset. Tästä päättelimme, että ne ovat syntyneet jääkauden aikana.

Teksti: Toni 6.lk, Anni 6.lk, Emilia 5.lk

Lähde: Wikipedia

Emilia, Kukka ja Anni tutkimassa jääkauden jälkiä Natturilla. Kuva Toni 6.lk

Ihastuimme näihin käkkärämäntyihin tutkimusretkellämme. Kuva Anni 6.lk

Toni paistattelemassa päivää Natturin rinteellä. Kuva Emilia 5.lk