Ravijärvi

marjaleenakoskela-ravijokiharjuEntinen syrjäkylä valtatie 7 varrella, tulevan moottoritien kainalossa. Pitäjän läntisessä osassa. Valtatie 7 avattiin liikenteelle 1960 luvun puolivälissä, tien valmistuminen muutti kylän kulkuyhteyksiä huomattavasti. Kulkuyhteydet niin itään kuin länteenkin ovat hyvät ja matka-ajat lyhenivät paljon.

Kylään ja entiseen koulupiiriin kuuluvat Uski, Piispa, Nopala sekä muutama talous Järvenkylän pohjoisesta osasta valtatie 7 eteläpuolella. Uski ja Piispa ovat yhtenäinen kylänosa ja Nopala omansa. Uusi moottoritie jakaa kylän vielä enemmän kahteen osaan, moottoritielinjaus menee Nopalan ja Piispan väliltä

Ravijärvi ja Ravijoki olivat kivikaudella pitkä vuonomainen merenlahti, jossa vallitsi suotuisa elinympäristö. Tästä kertovat monet muinaiset asuinpaikat ja kiviesinelöydöt. Vanhimmat kylällä asuvat suvut tulivat 1600–1700 lukujen alussa , he olivat Suur-Uskit, Uskit ,Piispat ja Nopanen.

Elinkeinoina maatalous on kautta-aikojen elättänyt kyläläisiä, metsissä on vieläkin nähtävänä suuria puuhiili varastoaumojen pohjia. Ravijoen perkauksella saatiin hyvää peltomaata, mikä lisäsi lypsykarjatalouksien määrää. Nykysinkin kaikkia peltoja viljellään. Karjaa on kahdessa taloudessa, hevosia muutamassa taloudessa. Osa ihmisistä käy ansiotyössä kodin ulkopuolella. Piipsalla ja Uskilla kaikki talot ovat käytössä, joko vakituisina asuntoina tai muutamat kesäasuntoina.

Ravijärvi on ollut yhteisöllinen kylä jossa toimi aktiivisena Suojeluskunnan ja Lottien osastot. Myöhempinä vuosina VPK, martat, maamiesseura, metsästysseurat, MNL ja NKL.

Ravijärven VPK:n seurantalo rakennettiin vuonna 1930 ja paloi salaman sytyttämänä 1949, uusi seurantalo rakennettiin talkootyöllä ja valmistui vuonna 1951. Aina näihin päiviin asti seurantalo on toiminut kyläkeskuksena, jossa on harrastettu paljon. Nappulakerhotoimintaa ja 4H kerhotoimintaa 1980 luvulla. Partiotoimintaa -80 ja -90 luvun vaihteessa. Kylän näytelmäkerho, voimistelua, kirjallisuuspiiri.

Ravijärven äänestysalue (Uski, Piispa ja Nopala) tuli tunnetuksi korkeasta äänestysprosentistaan, korkeimmillaan se oli jopa 98,5 %. Aina äänestysalueen lopettamiseen/ yhdistämiseen Ravijoen kanssa äänestysprosentti pysyi korkeana, keskimäärin 95 %.

Nopala

Nopalan kylä Virolahden länsiosassa, yksi Ravijärven muodostavista kylistä, on saanut nimensä Nopanen nimisen tilan mukaan. Kylän nimen synnystä on myös toisenlainen tarina. Legendan mukaan kylän miesten ollessa kaskeamassa, joku miehistä oli tulen sytyttyä tokaissut ”No palaa”.

Nopalan viimeisen talon ja Ravijärven ensimmäisen talon väliä on pari kilometriä, tästä syystä Nopala on eriytynyt muusta Ravijärvestä omaksi kyläkseen. Tulevaisuudessa Nopala jää moottoritien rakentamisen jälkeen tien pohjoispuolelle, muun osan Ravijärveä jäädessä eteläpuolelle.

1930 -luvun alkupuolella Nopalaan rakennettiin tanssilava. Nopalan VPK järjesti kesäisin useita iltamia, lisäksi lavaa vuokrattiin häiden ja muiden juhlien pitopaikaksi aina vuoteen 1964 asti.

Nopalassa toimi sotavuosina 1941 – 1942 ilmavalvonta paikallisten lottien toimesta. Ilmavalvontatornin muistomerkki julkistettiin vuonna 2009.

Aiemmin kyläläisten pääelinkeinoina olivat maa- ja metsätalous, erityisesti maidontuotanto. Nopalan maanviljelykselle piristysruiskeena oli Ravijärven kuivattaminen vuonna 1960 Nykyisin Nopalasta käydään muualla töissä, vain muutamalla tilalla pääelinkeinona on maanviljelys. Kylämaisemasta lehmät ovat kadonneet ja niiden tilalle ovat tulleet hevoset. Kylässä toimii kaksi kaupallista hevosalan liikeyritystä, ravitalli sekä ratsastuskoulu. Ravijärven Hevostilalla käy tuntiratsastajia ympäri eteläistä Kymenlaaksoa, samoin suosituilla kesäleireillä. Vuonna 2010 Ravijärven Hevostila investoi maneesiin, joka lisäsi erityisesti talviajan harrastajien määrää. Samalla maneesi mahdollisti ympärivuotisen valmentautumisen Suomen huippuvalmentajien johdolla sekä este- että kouluratsastuksessa.

Yhdistyspuolella Nopalassa ovat toimineet martat, VPK sekä metsästysseura. Näistä voimissaan on enää Nopalan Erämiehet ry, joka toimii aktiivisesti riistanhoitotöissä ja metsästyksessä. Ravijärven Ratsastajat ry, aiemmin Ravijärven Hevosharrastaja ry, tekee aktiivista nuorisotyötä ja on saanut mm. Nuori Suomi Sinettiseuramerkin ansiokkaasta nuorisotyöstään nuorison liikunnan edistäjänä.

Nopalassa on 16 ympärivuotisesti asuttua taloa sekä yli kaksikymmentä vapaa-ajanasuntoa. Erityisesti Luotosenjärven mökkimäärä on suuri, myös Monnonlammella ja Hirvilammella on muutamia mökkejä. Kylän keskusta-alue on kulttuurihistoriallisesti arvokasta kylämaisemaa.

(Artikkelin kuva: Marja-Leena Koskela)

One Reply to “Ravijärvi”

  1. Isän suku Nopalasta ja junnuna kaikki kesät vietetty siellä. Mukava lukea historiaa ja kuulumisia. Ja kiitokset ylläpitäjille

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

*

code