Silakkamarkkinoille ilmoittautuneet 2019


Ethän ota tätä vakavasti, en minäkään ota…
Silakkamarkkinat on syyskuun lopulla viimeisenä sunnuntaina. Ajattelin kertoilla vähän, että ketä sinne markkinoille on tulossa, ja päivittelen lisää tietoja sitä mukaan kun selviää lisää tulijoita.
Siellä järjestävän tahon puolelta on töissä Klamilan Seutu ryn porukkaa auttamassa myyjiä paikoittamaan itsensä ja kahviota pitämässä. Oma sakkinsa jopa luvannut leipoa munkkeja, saas nähdä loppuuko sokeri vai hiiva ensin. Ylipäämestarina häärii yhdistyksen Heikki puheenjohtaja, jolle tarjoillaan kahvia ja munkkia ensin. Paikoituksen hoitaa tänäkin vuonna Klamilan Veto ja Länsikylän Erämiehet, joilla ei mene sormi suuhun, vaikka jono yltäisi kirkolle saakka. Joka auto löytää itsensä jostakin markkinoiden lähistöltä. Ja ensiapupisteellä meitä kaikkia valvoo paikallisen Klamilan ja Ympäristön VPK:n Jänö enkeleineen ja muine vähemmän siivellisine veikkoineen.
Mutta myyjiä…
Klamilan koulun vanhempainyhdistys on luvannut tulla myymään leivonnaisia, jotta lapsoset koulussa pääsevät taas jollekin retkelle. Aina kannattaa kannattaa lapsia ja nuoria, heissä on tulevaisuus.
Seppälän Lammastila Miehikkälästä tulee myymään lammastuotteita, niin syötävää kuin villaistakin. Jos lampaanlihaan tulee muulloin himo, heillä on myymälä ja muutenkin osallistuvat moniin lähiseudun tapahtumiin.
Miehikkälästä tulee myös Korikeskus Emma myymään sieni- ja marjakoreja, ja monenlaista muutakin kojusta löytyy, kuten luutia ja mattopiiskoja…
Joensuun Paakari tulee herkullisine kalakukkoineen, on ahventa ja muikkua…
Eräkokki Kouvolasta tulee paistamaan lettuja ja grilliruokaa on myös tarjolla.
Wilhelmiina ja Mauritz sisustustuotteineen saapuu hienolla vanhalla autolla.
Käsityökauppiaita on useampia, ympäri Kymenlaaksoa, tuotteita löytyy sukista ja lapasista myssyihin ja neuleisiin, lasitaiteesta käyttötarvikkeisiin. Tuotanto heillä on niin monipuolista, että kaiken luetteleminen olisi varsin haastavaa.
Kymen rottinki Kouvolasta tuo nähtäville laajan kattauksen koreja, keinuja ja muita puusta tehtyjä tuotteita.
Vehkamarja – ja vihannes lyö tiskiin marjoja, hedelmiä, mehuja ja muita kauden tuotteita.
Kunnarin luomutilan tuotteista, vihanneksista ja juureksista, on paras kausi meneillään, Haminan Paijärveltä tulevat luomuviljelijät tarjoavat parastaan.
Lapsille ja lapsenmielisille tiedoksi: kuuluisa Mutte-poni saapuu ilahduttamaan markkinoille, on talutusratsastusta ja ehkä kärryajelua (huom! maksullinen)… Muten löydät läheltä Kioskirakennusta.

Jatkuu…

Elonkorjuutapahtuma

Klamilan Järvenkylän Takalassa vietettiin perjantaina 16.8.2019 eurooppalaisen hankkeen elonkorjuutapahtumapäivää

Hankkeen tarkoituksena on edistää tietoa maatiaiskasveista ja niiden viljelyllä tukea geneettisen monimuotoisuuden säilymistä.

Paikalla oli isäntä Lauri Takalan lisäksi Luonnonvarakeskuksesta tutkija Maarit Heinonen sekä monia asiasta kiinnostuneita ammattilaisia ja harrastajia. Osa Takalan luomuruispellosta oli jätetty puimatta, että tutustujat saisivat itse käytännössä oppia sirpillä leikkaamista, lyhteen solmimista ja kuhilaan tekoa.

Sirpillä leikaten rivit suorina.

Vilja puidaan nykyisin puimurilla, viisikymmentä vuotta sitten oli vielä puimakoneita, viikatteet sitä ennen viljaa kaatamassa. Sirppi on monelle vieras kapine, siitä tulee ensinnä mieleen vain vasara. Kätevä työväline se kuitenkin oli, kun muutama hyvin työn osaava neuvoi, ja lähes kaikki kokeilivatkin leikkaamista ja ainakin parin lyhteen tekemistä. Toiset jaksoivat pitempäänkin, ja puimatta jätetystä alasta saatiin monen monta eri kokoista ja hiukan eri näköistä lyhdettä. Lyhteet asetettiin vastakkain tähkät ylöspäin, niin että alle keskelle jäi ikään kuin pieni oveton maja, ja hatuksi kuhilaan päälle levitettiin pari lyhdettä sateensuojaksi, ylinnä oleva tyviosa vielä käännettiin aurinkoa kohti pyytämään poutaa.

Työnteon lomassa keskusteltiin maatiaiskasvien tarpeellisuudesta ja vanhoista viljankorjuutavoista. Kuulemma sirpillä leikkuu oli naisten hommaa, miehet kokosivat lyhteet. Viljankorjuu oli kylässä sosiaalinen tapahtuma, kyläläiset tekivät usein urakan yhdessä. Sitten raskaan, usein helteisen uurastuksen jälkeen iloittiin koristelemalla viimeinen lyhde joko kukilla tai vaatteilla. Sadon onnistuminen ja leipäviljan saanti oli elintärkeää vielä viime vuosisadalla jokaiselle, nyt keskustellaan ruokahävikistä: käyttökelpoista ruokaa hukataan surutta ja suuria määriä. Ihmisillä ei enää ole omakohtaista kosketusta alkutuotantoon, kaupastahan ruokaa saa ja sitä riittää.

Lyhteiden kasaamista, oikealla Lauri Takala, jonka tilalla tapahtuma pidettiin.

Takalan ruis on vanhaa lajia, ainakin kahdeksisenkymmentä vuotta tilalla viljeltyä, nimeltään Hermanni – tilan ensimmäisen isännän mukaan. Lauri Takala rekisteröi kolme vuotta sitten Hermanni-rukiin, ja ruokaviraston ylläpitosopimuksen mukaan sitä pitää varastossa aina olla täyttämään kahden hehtaarin alan. Maatiaisruis on talvenkestävää, pitkäolkista, parimetristä, ja kasvaa hyvin vaatimattomissa oloissa. Ruis oli kylvetty syyskuun 11. päivänä ja talvehtinut hyvin. Rekisteröity ruis vaatii kolmensadan metrin suojarajan muulta rukiilta pysyäkseen riittävän muuttumattomana. Jalostetut rukiit tuottavat yleensä paremman sadon, mutta maatiaiskasvit ovat varmempia aikaa myöten.

Kuhilaat saatu valmiiksi, on aika nauttia talkookahvit.

Viljelijän työ ei suinkaan vielä tänään loppunut: on siirrettävä riiheen kuivumaan, puitava tavalla tai toisella, puhdistettava akanoista, jauhettava. Jumalanviljaa, sanottiin, ei leipäpalastakaan saanut heittää pois.

Teksti: Pirjo Järvenkylä

Sataman Kioski

Sataman Kioski Klamilan kalasatamassa palveli jälleen koko kesän niin vierasvenelaiturissa vierailevia veneilijöitä kuin maateitse tulevia matkalaisia,  sekä tietysti kyläläisiä. Kahvia, pullaa, jätskiä ja limua oli tarjolla viikon jokainen päivä.
Tänä kesänä Kioskissa asiakkaita palveli Emilia Peltoheimo reippaalla ja iloisella asenteella. Emilian työtehtäviin kuului asiakaspalvelun lisäksi kahvin keitto, siivous sekä myös veneilijöiden sauna- ja suihkutilojen yleisen siisteyden ylläpito. Nuori nainen vakuutti että kaiken ehtii kyllä tehdä hyvin yhden työpäivän aikana. Kesätyöpaikka kioskissa oli Emilialle mieluisa, iltapäivä painotteiset työajat sopivat urheilevan nuoren aikatauluun ja palkka oli hyvä lisä opiskelijabudjettiin.
Asiakkaita riitti mukavasti joka päivälle, kauniina aurinkoisena kesäpäivänä terassi täyttyi kahvittelijoista, mutta kyllä janoisimmat löysivät perille myös hieman sateisenpanakin päivänä. Väkeä kävi ympäri Suomea mm. Raumalta purjehtien, unohtamatta kansainvälisiä vierailijoita. Kaukaisin vene Klamilaan purjehti Saksasta.
Maateitse tulleita vierailijoita kiinnosti kahvin lisäksi myös satamassa sijaitsevat muistomerkit.
Upeat maisemat, ystävällinen palvelu ja tuore kahvi, toisin sanoen Sataman Kioski on täydellinen paikka käydä nauttimassa iltapäiväkahvit!

Sataman Kioski.

Pääsiäiskahvitus ja arpajaiset Kylätupa Ronkulissa 17.4.2019

Jo useana vuonna järjestetyt, perinteeksikin muodostuneet pääsiäiskahvitus sekä arpajaiset keräsivät mukavasti väkeä pitkin päivää Kylätupa Ronkuliin. Ensimmäiset vieraat saapuivat jo heti ovien auettua kahvin houkutteleman tuoksun siivitteleminä ja pian kahvipöydän äärestä kuuluikin mukavaa puheensorinaa.

Vieraita tuli niin omasta kylästa kuin naapuripitäjästäkin ja kuulumisia oli mukava vaihtaa kahvikupposen ja Ripatin herkkullisen rahkapiirakan kera, myös gluteenitonta/maidotonta Mikin leipomaa kääretorttua oli tarjolla. Paljon muisteltiin menneitä, mutta toisaalta jaettiin sisustusideoita, haasteltiin remonteista ja nousipa esille myös ketoosidieetti. Toisin sanoen päivän mittaan käytiin paljon hyvin toisistaan poikkeavia mielenkiintoisia keskusteluja ja mikä sen mukavampi tapa onkaan aikaa viettää.

Kahvittelun ja jutustelun lomassa ostettiin paljon arpoja, olivathan arpajaisvoitot varsin houkuttelevia. Käsityöläiset olivat lahjoittaneet omia tuotteitaan arpajaisvoitoiksi joita täydennettiin mm. erilaisilla pääsiäisaiheisilla herkuilla ja käyttötavaroilla. Arpajaisista saaduilla tuotoilla tuetaan Kylätupa Ronkulin toimintaa ja mahdollisuutta järjestää jatkossakin mukavia tapahtumia, kuten pääsiäiskahvituksia.

Vilkas päivä huipentui arpajaisiin ja onnelliset voittajat saivat palkintonsa. Näistä iloisista tunnelmista on mukava siirtyä pääsiäisen viettoon ja Klamilan Seutu ry toivottaakin kaikille oikein mukavaa pääsiäisen aikaa!

Ronkulin naiset pitivät huolen että kahvipöydässä oli aina piirakkaa tarjolla ja kahvipannu kuumana.

Olutsilta, Klamilan osasto

Olutsilta yhditys on perustettu vuonna 1995 Helsingissä ajatuksena yhdistää ihmisiä jotka ovat kiinnostuneet Suomen ja Viron sekä muiden Baltian maiden kulttuurista, oluesta, olutkulttuurista tai kaikista näistä. Klamilan osasto perustettiin vuonna 2009. Jäseniä Olutsillassa on yhteensä runsaat kolmesataa Suomessa ja Virossa, Klamilan osastossa noin kolmisenkymmentä.

Klamilan Olutsilta kokoontuu kuukausittain, aina joka kuukauden toisena lauantaina baari Kujansuussa, Klamilassa. Tapaamisten teemat vaihtelevat tämän päivän polttavimmista aiheista aina historiallisiin aiheisiin ja kaikkeen siltä väliltä. Toisinaan tapaamisiin kutsutaan vierailevia luennoitsijoita eri aihealuiden asiantuntijoista. Luentoja on pidetty niin ikään kirjallisuuden saralta kuin puusuksistakin aina paikallisen olutpanimon toiminnan esittelyyn sekä oman kunnan tilannekatsaukseen. Nämä tapaamiset ovat kaikille avoimia ja niistä tiedotetaan paikallislehdissä ja facebookissa.

Klamilan Olutsilta on aktiivisesti mukana erilaisissa tapahtumissa kotikulmilla ja tekee yhteistyötä muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Vappuaaton perinteeksi Olutsillalle on muodostunut Vappujuhla johon kuuluu Uuno Klamin patsaan baskerin passaus, lauluineen ja runoineen Klamilan kirkon edustalla. Perinteeksi on myös muodostunut joka vuotinen ”vuoren valloitus”. Viimeisimpänä kohteena oli Lantviikin vuori kalasataman vieressä jonka huipulla kuultiin esitelmä niin itse vuoren kuin siellä sijaitsevan hyppyrimäen sekä Hailikisojenkin historiasta. Toisinaan saatetaan lähteä vaikkapa sieniretkelle.

Klamilan Olutsilta tarjoaa jäsenilleen paljon kokemuksia ja elämyksiä ja seuran jäsenyyttä voi hakea kuka tahansa täysi-ikäinen. Jäsenhakulomakkeita saa Klamilan Kylätupa Ronkulista. Olutsilta -Klamilan osasto facebook sivuilta löytyy paljon ajankohtaista tietoa ja tunnelmakuvia seuran toiminnasta.

Olutsillan perinteinen Vappujuhla Klamilan kirkon edustalla.

Klamilan ja ymp. vpk:n liikenneonnettomuusharjoitukset Klamilassa 2.4.2019

Klamilan vpk:lle saapui huhtikuun ensimmäisenä tiistai iltana kymmenkunta vapaapalokuntalaista harjoittelemaan Miehikkälän monitoimiyksikön johdolla liikkenneonnettomuudessa toimimista. Monitoimiyksiköstä paikalla olivat palomies Joonas Malinen ja ensihoitaja Antti Jakonen. 

Monitoimiyksikössä työskentelee aina pelastaja Kymenlaakson pelastuslaitokselta sekä hoitotason ensihoitaja Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä. Tällä hetkellä heidän autonaan toimii ambulanssi, joka on varusteltu normaalien ambulanssivarusteiden lisäksi myös ensisammutusvälineillä, kuten esimerkiksi heitinsammuttimella sekä raivauskalustolla ja pintapelastusvälineillä. Uusi, juuri tähän tarkoitukseen suunniteltu auto on tulossa käyttöön hieman myöhemmin. Yksikön toiminta alkoi vuoden alussa asemapaikkanaan Miehikkälän paloasema ja sen tarkoitus on hoitaa kiireellisiä ensihoitotehtäviä, sekä osallistua alueen kaikkiin pelastustehtäviin välittömällä lähtövalmiudella ympäri vuorokauden.

Ilta aloitettiin kahvipöydän äärellä jutustelulla ja tutustumisella, kerrottiin molemmin puolin omista keikoista ja kokemuksista. Pohdittiin kuinka yhteistyö onnettomuuspaikalla sujuisi parhaiten , koska usein ensimmäisenä onnettomuuspaikalle täällä meilläpäin ”syrjäseudulla” ehtii vpk sekä nyt tuo uusi monitoimiyksikkö. Joonas ja Antti esittelivät myös kuinka tavalliseen ambulanssiin, joka toimii nyt siis väliaikaisena ratkaisuna, oltiin saatu mahdutettua ensisammutus- ja pelastustarvikkeita.

Sitten päästiin tositoimiin! Vpk oli saanut lahjoituksena romuksi menevän auton harjoitusta varten ja uhrina toimi vieraileva tähti Virojoen vpk:lta, haalareista ja pallosta valmistettu nukke. Tätä pallopäätä ryhdyttiin yhteistuumin pelastamaan.

Ensimmäiseksi autosta tehtiin virraton avaamalla konepelti rautakangen avulla auki ja irrottamalla akun miinusmerkkinen johto. Tässä kohtaa keskusteltiin aiheuttaisiko virran päällä oleminen kuitenkaan niin suurta vaaraa, että toimenpiteeseen olisi järkevää ryhtyä heti ensimmäisenä. Potilaan luokse pääseminen ja auttaminen on kuitenkin se ensisijainen tehtävä. Tähän ryhdyttiinkin seuraavaksi harjoittelemalla ikkunapiikin käyttöä. Työkalu on kovin pienen ja mitättömän näköinen kapistus, mutta sitäkin tehokkaampi, ikkuna rikkoutuu sen avulla silmän räpäyksessä. Ikkunapiikkiin oli yhdistetty turvavyöleikkuri, jonka avulla turvavyö katkaistiin vaivattomasti. Testiin pääsi myös ikkunateippi joka ehkäisee kätevästi lasinsirujen leviämisen joka paikkaan, esimerkiksi potilaan päälle.

Erityisen tärkeää liikenneonnettomuus paikalla on lisäonnettomuuksien estäminen muun liikenteen ohjauksella sekä turmapaikan turvallisuuden varmistaminen. Onnettomuustilanteessa laukeamaton turvatyyny muodostaa vaaratilanteen. Vahingossa tapahtuva turvatyynyn laukeaminen voi aiheuttaa vakavia vammoja sekä pelastajalle että uhrille, tästä syystä ratin päälle laitettiinkin suoja vaaran välttämiseksi.
Kun edellä mainitut toimenpiteet oli ripeästi hoidettu päästiin potilaan luokse antamaan ensiapua. Tosi tilanteessa ensihoitaja olisi tästä eteenpäin kaiken aikaa potilaan luona, samoin pelastaja jos potilaan kunto niin vaatii. Jos tilanne ei olisi niin kriittinen ja ensihoitaja kykenee yksin varmistamaan potilaan turvallisuuden voisi pelastaja ryhtyä jo toimimaan lisäapua odottaessa, esimerkiksi irrottamaan ajoneuvon ovea, kattoa tms. mistä potilas saataisiin parhaiten turma-autosta ulos.

Harjoituksissa irrotettiinkin seuraavaksi kuljettajan puoleinen ovi yhdistelmälevittimen ja puukkosahan avulla, jonka jälkeen ryhdyttiin rankalaudan avulla siirtämään potilasta autosta ulos. Loukkaantunutta potilasta siirrettäessä on ehdottoman tärkeää välttää turhaa potilaan liikuttelua, joka voisi pahentaa vammoja. Tässä harjoitustilanteessa potilas saatiin onnistuneesti pelastettua autosta.
Lopuksi harjoiteltiin vielä auton katon irrottamista ja turvallisesti pois paikaltaan siirtämistä.

Harjoitukset olivat kaikin puolin varsin onnistuneet. Toisin sanoen voimme liikkua liikenteessä turvallisin mielin, tietysti VÄLTTÄEN onnettomuuksia, mutta toisaalta tietäen että hädän hetkellä meitä on auttamassa joukko ammattitaitoisia ihmisiä.

Monitoimiyksikön käytössä oleva ambulanssi.

Klamilan Nuorten talon voimailusali

Kaikki sai alkunsa kun nuori, nyttemmin jo em-tasollakin menestyneesti kilpaillut Pauli Kouki, aloitti voimanosto harrastuksensa. Harrastuksen edetessä myös vaatimustaso kasvoi ja vanhempien autotalli alkoi käymään pieneksi uusien voimailulaite hankitojen myötä. Niinpä ryhdyttiin etsimään uutta sopivaa tilaa , mikä löytyi tuolloin Virolahden kunnan omistuksessa olleesta Pyölintalon alakerrasta. Pyölintalolla voimailusali kulki nimellä Voipe ja siellä nostettiin rautaa useamman vuoden ajan kunnes kiinteistö myytiin yksityiselle henkilölle ja voimailusali siirtyi Klamilan Nuorten talon tiloihin, noin kaksi vuotta sitten.

Voimailulaitteita salilta löytyy ristikkäistalja jossa on ylä- ja alataljat, kyykkyhäkki, tasa- ja vinopenkki, rintatuettukulmasoutulaite, selkä/GHR penkki sekä vapaita painoja. Levytankoja on kahdeksan kappaletta joihin on painoja noin 400 kg edestä, myös penkkipunnerrus on mahdollista. Uusin hankinta on käsipainosarja aina 55kg asti , 2,5 kg välein. Suunnitelmissa on seuraavaksi vanhojen ja jo huonokuntoistenkin kuntopyörän ja crosstrainerin uusinta. Osa voimailusalin laitteista on salin käyttäjien itse hankkimia, osaan on saatu avustuksia eri tahoilta, toisinaan tehdään myös talkootöitä jolla rahoitetaan laitehankintoja.

Nuorten talon voimailusali on avoin kaikille ja salille voi mennä oman aikataulun mukaan ilman vuorovarausta. Voimailusalin käyttö on maksutonta. Tällä hetkellä salia käyttää alle kymmenen henkilöä aktiivisesti, joten mukaan mahtuu hyvin. Ensimmäistä kertaa salille mentäessä on syytä ottaa yhteyttä Pauli Koukiin. Paulilta saat alkuopastuksen laitteiden käyttöön sekä muuta tietoa ”talon tavoista”.

Ristikkäistalja.

Huurteiset Uimarit ry

Avanto/kylmävesiuinti ei ole kovinkaan uusi harrastus, Suomessa avantoon on pulahdettu jo 1600 luvulta alkaen. Vuosien ja vuosituhansien jälkeen avantouinti on lisännyt suosiotaan ja nykyisin onkin perustettu monia avantouintiseuroja, yksi niistä on Huurteiset Uimarit ry Klamilasa.
Kiinnostus avantouintiin alkoi siis kasvamaan myös Klamilassa ja oman saunan rakentamista ja avantoa laitureineen alettiinkin suunnitelemaan, aluksi kylätoimikunnan toimesta ,kunnes päätettiin perustaa oma seura avantouinnille. Huurteisten Uimareiden perustava kokous pidettin vuoden 2000 lopussa Pirjo Takalan ja kahdeksan avantouinnista kiinnostuneen kyläläisen kesken.
Ensimmäinen sauna saatiin Vaalimaalla toimineesta hirsirunkoisesta lähiruokakioskista, joka muunneettiin saunaksi. Sauna palveli innokkaita uimareita useamman vuoden ajan, kunnes se pikkuhiljaa alkoi iän ja käytön myötä tulemaan tiensä päähän. Alkoi yhteistyö Klamilan Veneilijöiden kanssa ja päätettiin rakentaa uusi saunarakennus vanhan tilalle. Huurteiset Uimarit osallistuivat hankkeeseen niin taloudellisella tuella kuin talkootyölläkin, Veneilijöiden kuitenkin ottaessa hankkeesta päävastuun ja nykyinen sauna onkin Klamilan Veneilijöiden omistuksessa, johon Uimareilla on kuitenkin käyttöoikeus. Saunaprojektin toteuttamiseen saatiin myös hankerahaa.
Nykyinen sauna Klamilan kalasatamassa lämpenee Huurteisten Uimareiden toimesta tiistaisin ja perjantaisin kello 17-20 välisenä aikana, lokakuun alusta aina huhtikuun loppuun saakka, kesäaikaan toiminnasta vastaa puolestaan Klamilan Veneilijät ry. Saunalla on pukeutumis- ja suihkutilat erikseen naisille ja miehille, sauna on puolestaan sekasauna, jonne mahtuu noin 12 saunojaa kerrallaan. Saunan lämmityksestä vastaa vapaaehtoisesti joku seuran jäsenistä, toimien samalla koko uintiajan ajan uimavalvojana. Avanto pidetään sulana pumpun avulla, joka pitää veden liikkeessä ja täten estää jäätymisen. Uimisen ajaksi pumppu aina sammutetaan.
Huurteisissa Uimareissa on tällä hetkellä noin 70 jäsentä, jopa Helsingistä asti on jäseniä. Seuraan voi liittyä kuka tahansa ja milloin vain. Seuran jäsenenä saunot edullisemmin, pääset kevätretkelle ja voit käydä Klamilan koulun kuntosalilla, Huurteisten Uimareiden vuorolla lauantaisin kello 14-16. Seura järjestää jäsennille myös erilaisia teemapäiviä. Huurteisilla Uimareilla on oma Facebook-ryhmä josta löytyy mukavia kuvia iloisista saunojista ja Huurteisten toiminnasta, myös tähän ryhmään voi liittyä kuka tahansa. Toki saunomaan ja uimaan pääsee ilman jäsenyyttäkin ja saunan voi vuokrata omaan käyttöön myös muina ajankohtina.
Avantouintiharrastus sopii lähes tulkoon kaikille, mutta sydän- ja/tai verenpainetaudista kärsivien on syytä keskustella asiasta ensin lääkärin kanssa. Muissa tapauksissa avantouinnin on tutkittu edistävän terveyttä ja hyvinvointia. Joten jos et vielä ole kokeillut avantouintia niin nyt siihen on oiva tilaisuus, saatat vaikkapa innostua!

Sauna lämpenee tiistaisin ja perjantaisin kello 17-20 välisenä aikana.

Kesätorit vuonna 2019

Kesätorit Klamilan torilla ensi kesänä perjantaisin klo 18-19

7.6. kahvittaja Klamilan Seutu ry
14.6. kahvittaja Klamilan Kirkon Tuki ry
28.6. kahvittaja Klamilan ja Ymp. VPK ry
5.7. kahvittaja Häppilän VPK ry
12.7. kahvittaja Haminan srk, Lähetystyö
19.7. kahvittaja Klamilan Martat ry
26.7. kahvittaja Kattilaisten Palokunnantalon Kannatusyhdistys ry
2.8. kahvittaja Kattilaisten-Häppilän Paikallisyhdistys ry
9.8. kahvittaja Haminan Seudun Vihreät ry
16.8. kahvittaja Klamilan Seutu ry

Haminan kansalaisopiston kudontapiiri Klamilassa

Klamilan pienteollisuustalolla on toiminut jo useita vuosia Haminan kansalaisopiston kudontapiiri, kudontapiirillä on pitkät perinteet Klamilassa ja se on aiemmin toiminut myös muissa tiloissa. Maanantaisin kutojia tulee opastamaan kansalaisopistosta Jaana Kuokka kello 14.30-17.00 välisenä aikana. Jaana on itse käynyt kotiteollisuuskoulun sekä useita eri kursseja kudonnan erikoistekniikoista jne. , joten tietoja ja taitoja häneltä löytyy tähän ikivanhaan käsityöhön.

Kursseja järjestetään sekä kevät- että syyslukukaudella, yhden lukukauden hinta on 60 €. Tällä kevätlukukaudella oppitunteja on 39, noina tunteina on siis ohjaaja paikalla. Muuten kutomaan voi mennä jokainen juuri silloin kuin itselleen parhaiten sopii ja kuinka usein vain tahtoo. Kutojia on nyt kahdeksan, mutta vapaita paikkoja löytyy kyllä halukkaille. Eikä aiempaa osaamista tai kokemusta kutomisesta tarvitse olla. Kutomossa voi käydä myös aluksi ihan vain tutustumassa.

Kangaspuita pienteollisuustalolta löytyy parisenkymmentä, joista valtaosa on kyläläisten omia. Kangaspuita on erikokoisia, kapeista leveisiin, tämä mahdollistaa kutomisen eri tarpeisiin. Leveillä kangaspuilla voi kutoa vaikkapa päiväpeitteen parisänkyyn, kun taas kapeammilla puilla syntyy esimerkiksi mattoja ja pyyheliinakangasta. Loimet ja kuteet jokainen kustantaa itse. Kuteita saa käsityöliikkeistä valmiina, mutta paljon käytetään vanhoista lakanoista itse leikattuja kuteita ja tämähän on kierrätystä parhaimmillaan. Lakanoita otetaankin mielellään vastaan, varsinkin tummemmista väreistä on pulaa. Vaikka esimerkiksi maton kutominen vaatii aikaa ja rahaa, niin lopputulos on teollisesti valmistettuun mattoon verrattuna huomattavasti laaduukkaampi ja kestävämpi. Kestävät räsymatot ovatkin nyt suosittuja myös uusiokäytössä, kuten lattiatyynyinä ja riippukeinuina.

Kutomolla on varsin leppoisa tunnelma ja kaveria autetaan aina. Erityisesti loimien laitto ja muut alkutyöt vaativat aikaa, tarkkuuta sekä yhteistyötä. Vaikka kangaspuut aluksi näyttävätkin kovin teknisiltä vempaimilta kaikkine vipstaakkeineen, joilla on erikoisia nimiä ja loimet menee maallikon silmissä ristiin rastiin, niin kutojat kyllä vakuuttavat, että kun alkuun pääsee niin homma on aika helppoa. Joten rohkeasti vaan mukaan kokeilemaan!

 

Loimet luodaan luomapuilla.