Pääsiäiskahvitus ja arpajaiset Kylätupa Ronkulissa 17.4.2019

Jo useana vuonna järjestetyt, perinteeksikin muodostuneet pääsiäiskahvitus sekä arpajaiset keräsivät mukavasti väkeä pitkin päivää Kylätupa Ronkuliin. Ensimmäiset vieraat saapuivat jo heti ovien auettua kahvin houkutteleman tuoksun siivitteleminä ja pian kahvipöydän äärestä kuuluikin mukavaa puheensorinaa.

Vieraita tuli niin omasta kylästa kuin naapuripitäjästäkin ja kuulumisia oli mukava vaihtaa kahvikupposen ja Ripatin herkkullisen rahkapiirakan kera, myös gluteenitonta/maidotonta Mikin leipomaa kääretorttua oli tarjolla. Paljon muisteltiin menneitä, mutta toisaalta jaettiin sisustusideoita, haasteltiin remonteista ja nousipa esille myös ketoosidieetti. Toisin sanoen päivän mittaan käytiin paljon hyvin toisistaan poikkeavia mielenkiintoisia keskusteluja ja mikä sen mukavampi tapa onkaan aikaa viettää.

Kahvittelun ja jutustelun lomassa ostettiin paljon arpoja, olivathan arpajaisvoitot varsin houkuttelevia. Käsityöläiset olivat lahjoittaneet omia tuotteitaan arpajaisvoitoiksi joita täydennettiin mm. erilaisilla pääsiäisaiheisilla herkuilla ja käyttötavaroilla. Arpajaisista saaduilla tuotoilla tuetaan Kylätupa Ronkulin toimintaa ja mahdollisuutta järjestää jatkossakin mukavia tapahtumia, kuten pääsiäiskahvituksia.

Vilkas päivä huipentui arpajaisiin ja onnelliset voittajat saivat palkintonsa. Näistä iloisista tunnelmista on mukava siirtyä pääsiäisen viettoon ja Klamilan Seutu ry toivottaakin kaikille oikein mukavaa pääsiäisen aikaa!

Ronkulin naiset pitivät huolen että kahvipöydässä oli aina piirakkaa tarjolla ja kahvipannu kuumana.

Olutsilta, Klamilan osasto

Olutsilta yhditys on perustettu vuonna 1995 Helsingissä ajatuksena yhdistää ihmisiä jotka ovat kiinnostuneet Suomen ja Viron sekä muiden Baltian maiden kulttuurista, oluesta, olutkulttuurista tai kaikista näistä. Klamilan osasto perustettiin vuonna 2009. Jäseniä Olutsillassa on yhteensä runsaat kolmesataa Suomessa ja Virossa, Klamilan osastossa noin kolmisenkymmentä.

Klamilan Olutsilta kokoontuu kuukausittain, aina joka kuukauden toisena lauantaina baari Kujansuussa, Klamilassa. Tapaamisten teemat vaihtelevat tämän päivän polttavimmista aiheista aina historiallisiin aiheisiin ja kaikkeen siltä väliltä. Toisinaan tapaamisiin kutsutaan vierailevia luennoitsijoita eri aihealuiden asiantuntijoista. Luentoja on pidetty niin ikään kirjallisuuden saralta kuin puusuksistakin aina paikallisen olutpanimon toiminnan esittelyyn sekä oman kunnan tilannekatsaukseen. Nämä tapaamiset ovat kaikille avoimia ja niistä tiedotetaan paikallislehdissä ja facebookissa.

Klamilan Olutsilta on aktiivisesti mukana erilaisissa tapahtumissa kotikulmilla ja tekee yhteistyötä muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Vappuaaton perinteeksi Olutsillalle on muodostunut Vappujuhla johon kuuluu Uuno Klamin patsaan baskerin passaus, lauluineen ja runoineen Klamilan kirkon edustalla. Perinteeksi on myös muodostunut joka vuotinen ”vuoren valloitus”. Viimeisimpänä kohteena oli Lantviikin vuori kalasataman vieressä jonka huipulla kuultiin esitelmä niin itse vuoren kuin siellä sijaitsevan hyppyrimäen sekä Hailikisojenkin historiasta. Toisinaan saatetaan lähteä vaikkapa sieniretkelle.

Klamilan Olutsilta tarjoaa jäsenilleen paljon kokemuksia ja elämyksiä ja seuran jäsenyyttä voi hakea kuka tahansa täysi-ikäinen. Jäsenhakulomakkeita saa Klamilan Kylätupa Ronkulista. Olutsilta -Klamilan osasto facebook sivuilta löytyy paljon ajankohtaista tietoa ja tunnelmakuvia seuran toiminnasta.

Olutsillan perinteinen Vappujuhla Klamilan kirkon edustalla.

Klamilan ja ymp. vpk:n liikenneonnettomuusharjoitukset Klamilassa 2.4.2019

Klamilan vpk:lle saapui huhtikuun ensimmäisenä tiistai iltana kymmenkunta vapaapalokuntalaista harjoittelemaan Miehikkälän monitoimiyksikön johdolla liikkenneonnettomuudessa toimimista. Monitoimiyksiköstä paikalla olivat palomies Joonas Malinen ja ensihoitaja Antti Jakonen. 

Monitoimiyksikössä työskentelee aina pelastaja Kymenlaakson pelastuslaitokselta sekä hoitotason ensihoitaja Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä. Tällä hetkellä heidän autonaan toimii ambulanssi, joka on varusteltu normaalien ambulanssivarusteiden lisäksi myös ensisammutusvälineillä, kuten esimerkiksi heitinsammuttimella sekä raivauskalustolla ja pintapelastusvälineillä. Uusi, juuri tähän tarkoitukseen suunniteltu auto on tulossa käyttöön hieman myöhemmin. Yksikön toiminta alkoi vuoden alussa asemapaikkanaan Miehikkälän paloasema ja sen tarkoitus on hoitaa kiireellisiä ensihoitotehtäviä, sekä osallistua alueen kaikkiin pelastustehtäviin välittömällä lähtövalmiudella ympäri vuorokauden.

Ilta aloitettiin kahvipöydän äärellä jutustelulla ja tutustumisella, kerrottiin molemmin puolin omista keikoista ja kokemuksista. Pohdittiin kuinka yhteistyö onnettomuuspaikalla sujuisi parhaiten , koska usein ensimmäisenä onnettomuuspaikalle täällä meilläpäin ”syrjäseudulla” ehtii vpk sekä nyt tuo uusi monitoimiyksikkö. Joonas ja Antti esittelivät myös kuinka tavalliseen ambulanssiin, joka toimii nyt siis väliaikaisena ratkaisuna, oltiin saatu mahdutettua ensisammutus- ja pelastustarvikkeita.

Sitten päästiin tositoimiin! Vpk oli saanut lahjoituksena romuksi menevän auton harjoitusta varten ja uhrina toimi vieraileva tähti Virojoen vpk:lta, haalareista ja pallosta valmistettu nukke. Tätä pallopäätä ryhdyttiin yhteistuumin pelastamaan.

Ensimmäiseksi autosta tehtiin virraton avaamalla konepelti rautakangen avulla auki ja irrottamalla akun miinusmerkkinen johto. Tässä kohtaa keskusteltiin aiheuttaisiko virran päällä oleminen kuitenkaan niin suurta vaaraa, että toimenpiteeseen olisi järkevää ryhtyä heti ensimmäisenä. Potilaan luokse pääseminen ja auttaminen on kuitenkin se ensisijainen tehtävä. Tähän ryhdyttiinkin seuraavaksi harjoittelemalla ikkunapiikin käyttöä. Työkalu on kovin pienen ja mitättömän näköinen kapistus, mutta sitäkin tehokkaampi, ikkuna rikkoutuu sen avulla silmän räpäyksessä. Ikkunapiikkiin oli yhdistetty turvavyöleikkuri, jonka avulla turvavyö katkaistiin vaivattomasti. Testiin pääsi myös ikkunateippi joka ehkäisee kätevästi lasinsirujen leviämisen joka paikkaan, esimerkiksi potilaan päälle.

Erityisen tärkeää liikenneonnettomuus paikalla on lisäonnettomuuksien estäminen muun liikenteen ohjauksella sekä turmapaikan turvallisuuden varmistaminen. Onnettomuustilanteessa laukeamaton turvatyyny muodostaa vaaratilanteen. Vahingossa tapahtuva turvatyynyn laukeaminen voi aiheuttaa vakavia vammoja sekä pelastajalle että uhrille, tästä syystä ratin päälle laitettiinkin suoja vaaran välttämiseksi.
Kun edellä mainitut toimenpiteet oli ripeästi hoidettu päästiin potilaan luokse antamaan ensiapua. Tosi tilanteessa ensihoitaja olisi tästä eteenpäin kaiken aikaa potilaan luona, samoin pelastaja jos potilaan kunto niin vaatii. Jos tilanne ei olisi niin kriittinen ja ensihoitaja kykenee yksin varmistamaan potilaan turvallisuuden voisi pelastaja ryhtyä jo toimimaan lisäapua odottaessa, esimerkiksi irrottamaan ajoneuvon ovea, kattoa tms. mistä potilas saataisiin parhaiten turma-autosta ulos.

Harjoituksissa irrotettiinkin seuraavaksi kuljettajan puoleinen ovi yhdistelmälevittimen ja puukkosahan avulla, jonka jälkeen ryhdyttiin rankalaudan avulla siirtämään potilasta autosta ulos. Loukkaantunutta potilasta siirrettäessä on ehdottoman tärkeää välttää turhaa potilaan liikuttelua, joka voisi pahentaa vammoja. Tässä harjoitustilanteessa potilas saatiin onnistuneesti pelastettua autosta.
Lopuksi harjoiteltiin vielä auton katon irrottamista ja turvallisesti pois paikaltaan siirtämistä.

Harjoitukset olivat kaikin puolin varsin onnistuneet. Toisin sanoen voimme liikkua liikenteessä turvallisin mielin, tietysti VÄLTTÄEN onnettomuuksia, mutta toisaalta tietäen että hädän hetkellä meitä on auttamassa joukko ammattitaitoisia ihmisiä.

Monitoimiyksikön käytössä oleva ambulanssi.

Klamilan Nuorten talon voimailusali

Kaikki sai alkunsa kun nuori, nyttemmin jo em-tasollakin menestyneesti kilpaillut Pauli Kouki, aloitti voimanosto harrastuksensa. Harrastuksen edetessä myös vaatimustaso kasvoi ja vanhempien autotalli alkoi käymään pieneksi uusien voimailulaite hankitojen myötä. Niinpä ryhdyttiin etsimään uutta sopivaa tilaa , mikä löytyi tuolloin Virolahden kunnan omistuksessa olleesta Pyölintalon alakerrasta. Pyölintalolla voimailusali kulki nimellä Voipe ja siellä nostettiin rautaa useamman vuoden ajan kunnes kiinteistö myytiin yksityiselle henkilölle ja voimailusali siirtyi Klamilan Nuorten talon tiloihin, noin kaksi vuotta sitten.

Voimailulaitteita salilta löytyy ristikkäistalja jossa on ylä- ja alataljat, kyykkyhäkki, tasa- ja vinopenkki, rintatuettukulmasoutulaite, selkä/GHR penkki sekä vapaita painoja. Levytankoja on kahdeksan kappaletta joihin on painoja noin 400 kg edestä, myös penkkipunnerrus on mahdollista. Uusin hankinta on käsipainosarja aina 55kg asti , 2,5 kg välein. Suunnitelmissa on seuraavaksi vanhojen ja jo huonokuntoistenkin kuntopyörän ja crosstrainerin uusinta. Osa voimailusalin laitteista on salin käyttäjien itse hankkimia, osaan on saatu avustuksia eri tahoilta, toisinaan tehdään myös talkootöitä jolla rahoitetaan laitehankintoja.

Nuorten talon voimailusali on avoin kaikille ja salille voi mennä oman aikataulun mukaan ilman vuorovarausta. Voimailusalin käyttö on maksutonta. Tällä hetkellä salia käyttää alle kymmenen henkilöä aktiivisesti, joten mukaan mahtuu hyvin. Ensimmäistä kertaa salille mentäessä on syytä ottaa yhteyttä Pauli Koukiin. Paulilta saat alkuopastuksen laitteiden käyttöön sekä muuta tietoa ”talon tavoista”.

Ristikkäistalja.

Huurteiset Uimarit ry

Avanto/kylmävesiuinti ei ole kovinkaan uusi harrastus, Suomessa avantoon on pulahdettu jo 1600 luvulta alkaen. Vuosien ja vuosituhansien jälkeen avantouinti on lisännyt suosiotaan ja nykyisin onkin perustettu monia avantouintiseuroja, yksi niistä on Huurteiset Uimarit ry Klamilasa.
Kiinnostus avantouintiin alkoi siis kasvamaan myös Klamilassa ja oman saunan rakentamista ja avantoa laitureineen alettiinkin suunnitelemaan, aluksi kylätoimikunnan toimesta ,kunnes päätettiin perustaa oma seura avantouinnille. Huurteisten Uimareiden perustava kokous pidettin vuoden 2000 lopussa Pirjo Takalan ja kahdeksan avantouinnista kiinnostuneen kyläläisen kesken.
Ensimmäinen sauna saatiin Vaalimaalla toimineesta hirsirunkoisesta lähiruokakioskista, joka muunneettiin saunaksi. Sauna palveli innokkaita uimareita useamman vuoden ajan, kunnes se pikkuhiljaa alkoi iän ja käytön myötä tulemaan tiensä päähän. Alkoi yhteistyö Klamilan Veneilijöiden kanssa ja päätettiin rakentaa uusi saunarakennus vanhan tilalle. Huurteiset Uimarit osallistuivat hankkeeseen niin taloudellisella tuella kuin talkootyölläkin, Veneilijöiden kuitenkin ottaessa hankkeesta päävastuun ja nykyinen sauna onkin Klamilan Veneilijöiden omistuksessa, johon Uimareilla on kuitenkin käyttöoikeus. Saunaprojektin toteuttamiseen saatiin myös hankerahaa.
Nykyinen sauna Klamilan kalasatamassa lämpenee Huurteisten Uimareiden toimesta tiistaisin ja perjantaisin kello 17-20 välisenä aikana, lokakuun alusta aina huhtikuun loppuun saakka, kesäaikaan toiminnasta vastaa puolestaan Klamilan Veneilijät ry. Saunalla on pukeutumis- ja suihkutilat erikseen naisille ja miehille, sauna on puolestaan sekasauna, jonne mahtuu noin 12 saunojaa kerrallaan. Saunan lämmityksestä vastaa vapaaehtoisesti joku seuran jäsenistä, toimien samalla koko uintiajan ajan uimavalvojana. Avanto pidetään sulana pumpun avulla, joka pitää veden liikkeessä ja täten estää jäätymisen. Uimisen ajaksi pumppu aina sammutetaan.
Huurteisissa Uimareissa on tällä hetkellä noin 70 jäsentä, jopa Helsingistä asti on jäseniä. Seuraan voi liittyä kuka tahansa ja milloin vain. Seuran jäsenenä saunot edullisemmin, pääset kevätretkelle ja voit käydä Klamilan koulun kuntosalilla, Huurteisten Uimareiden vuorolla lauantaisin kello 14-16. Seura järjestää jäsennille myös erilaisia teemapäiviä. Huurteisilla Uimareilla on oma Facebook-ryhmä josta löytyy mukavia kuvia iloisista saunojista ja Huurteisten toiminnasta, myös tähän ryhmään voi liittyä kuka tahansa. Toki saunomaan ja uimaan pääsee ilman jäsenyyttäkin ja saunan voi vuokrata omaan käyttöön myös muina ajankohtina.
Avantouintiharrastus sopii lähes tulkoon kaikille, mutta sydän- ja/tai verenpainetaudista kärsivien on syytä keskustella asiasta ensin lääkärin kanssa. Muissa tapauksissa avantouinnin on tutkittu edistävän terveyttä ja hyvinvointia. Joten jos et vielä ole kokeillut avantouintia niin nyt siihen on oiva tilaisuus, saatat vaikkapa innostua!

Sauna lämpenee tiistaisin ja perjantaisin kello 17-20 välisenä aikana.

Kesätorit vuonna 2019

Kesätorit Klamilan torilla ensi kesänä perjantaisin klo 18-19

7.6. kahvittaja Klamilan Seutu ry
14.6. kahvittaja Klamilan Kirkon Tuki ry
28.6. kahvittaja Klamilan ja Ymp. VPK ry
5.7. kahvittaja Häppilän VPK ry
12.7. kahvittaja Haminan srk, Lähetystyö
19.7. kahvittaja Klamilan Martat ry
26.7. kahvittaja Kattilaisten Palokunnantalon Kannatusyhdistys ry
2.8. kahvittaja Kattilaisten-Häppilän Paikallisyhdistys ry
9.8. kahvittaja Haminan Seudun Vihreät ry
16.8. kahvittaja Klamilan Seutu ry

Haminan kansalaisopiston kudontapiiri Klamilassa

Klamilan pienteollisuustalolla on toiminut jo useita vuosia Haminan kansalaisopiston kudontapiiri, kudontapiirillä on pitkät perinteet Klamilassa ja se on aiemmin toiminut myös muissa tiloissa. Maanantaisin kutojia tulee opastamaan kansalaisopistosta Jaana Kuokka kello 14.30-17.00 välisenä aikana. Jaana on itse käynyt kotiteollisuuskoulun sekä useita eri kursseja kudonnan erikoistekniikoista jne. , joten tietoja ja taitoja häneltä löytyy tähän ikivanhaan käsityöhön.

Kursseja järjestetään sekä kevät- että syyslukukaudella, yhden lukukauden hinta on 60 €. Tällä kevätlukukaudella oppitunteja on 39, noina tunteina on siis ohjaaja paikalla. Muuten kutomaan voi mennä jokainen juuri silloin kuin itselleen parhaiten sopii ja kuinka usein vain tahtoo. Kutojia on nyt kahdeksan, mutta vapaita paikkoja löytyy kyllä halukkaille. Eikä aiempaa osaamista tai kokemusta kutomisesta tarvitse olla. Kutomossa voi käydä myös aluksi ihan vain tutustumassa.

Kangaspuita pienteollisuustalolta löytyy parisenkymmentä, joista valtaosa on kyläläisten omia. Kangaspuita on erikokoisia, kapeista leveisiin, tämä mahdollistaa kutomisen eri tarpeisiin. Leveillä kangaspuilla voi kutoa vaikkapa päiväpeitteen parisänkyyn, kun taas kapeammilla puilla syntyy esimerkiksi mattoja ja pyyheliinakangasta. Loimet ja kuteet jokainen kustantaa itse. Kuteita saa käsityöliikkeistä valmiina, mutta paljon käytetään vanhoista lakanoista itse leikattuja kuteita ja tämähän on kierrätystä parhaimmillaan. Lakanoita otetaankin mielellään vastaan, varsinkin tummemmista väreistä on pulaa. Vaikka esimerkiksi maton kutominen vaatii aikaa ja rahaa, niin lopputulos on teollisesti valmistettuun mattoon verrattuna huomattavasti laaduukkaampi ja kestävämpi. Kestävät räsymatot ovatkin nyt suosittuja myös uusiokäytössä, kuten lattiatyynyinä ja riippukeinuina.

Kutomolla on varsin leppoisa tunnelma ja kaveria autetaan aina. Erityisesti loimien laitto ja muut alkutyöt vaativat aikaa, tarkkuuta sekä yhteistyötä. Vaikka kangaspuut aluksi näyttävätkin kovin teknisiltä vempaimilta kaikkine vipstaakkeineen, joilla on erikoisia nimiä ja loimet menee maallikon silmissä ristiin rastiin, niin kutojat kyllä vakuuttavat, että kun alkuun pääsee niin homma on aika helppoa. Joten rohkeasti vaan mukaan kokeilemaan!

 

Loimet luodaan luomapuilla.

Ryhlyn Talli

Ryhlyn Talli on perustettu vuonna 2006 Sonja ja Pasi Kaijansinkon toimesta. Sonja on touhunnut koko elämänsä hevosten parissa, joten hänelle oli luontevaa ryhtyä myös työskentelemään hevosten parissa. Lisäksi Sonja kisaa 1 ja 2-tasolla omien hevosten kanssa niin koulu-kuin esteratsastuksessa, tavoitteena päästä myös starttaamaan joku päivä kenttäkilpailuissa. Pasin elämään hevoset tulivat Sonjan myötä. Toimeentulo pelkästään hevosten varassa on kuitenkin hieman epävarmaa, joten sekä Sonja että Pasi käyvät toisaalla palkkatöissä. Sonja karjanhoitajana maitotilalla ja Pasi lomittajana.
Omia hevosia Ryhlyn Talilla on tällä hetkellä kahdeksan, kaikki ovat rodultaan suomenhevosia. Suomenhevosten määrä on romahtanut Suomessa 1950-luvun huippulukemista, yli 400 000, tämän päivän alle 20 000 hevoseen. Kannan säilyminen onkin se tärkein syy miksi Ryhlyn Tallin omat hevoset ovat juurikin suomenhevosia, toki muitakin syitä löytyy,kuten esimerkiksi rodun hyvä luonne ja monipuoliset käyttömahdollisuudet. Ryhlyn Tallilla kasvatetaan pienimuotoisesti ratsupuolen suomenhevosia myyntiin asti.Nuoret hevoset pyritään käyttämään Hippoksen varsanäyttelyissä sekä ikäluokkakisoissa. Jalostuksessa ollaan hyvin tarkkoja, jotta kasvatettavat hevoset olisivat mahdollisimman terveitä ja hyvä luonteisia. Rodun määrän vähäisyyden takia sukulinjat lyhenevät jatkuvasti ja tämä tuo tietysti omat haasteensa jalostustyölle. Tallin hevoset totutetaan jo varsasta alkaen erilaisiin elämisen ääniin, eivätkä ne kavahda juurikaan edes mottorisahan ääntä ja traktorin pörinä on niille arkipäivää.
Ryhlyn Talli vuokraa täysihoitotallipaikkoja hevosille ja poneille. Täysihoito pitää sisällään päivittäin eläimen ruuan ja ruokinnan, ulkoilutuksen tarhassa sekä karsinoiden siivouksen. Heinät Ryhlyn Tallille saadaan omilta pelloilta, hyvinä vuosina heinää on riittänyt myyntiin asti. Hevosia ruokitaan heinän lisäksi täysrehulla.Tällä hetkellä hoitohevosia on kolme ponia ja yksi hevonen, vapaita tallipaikkoja on muutama. Myös maneesi on vuokralaisten käytössä. Maneesia voi toki vuokrata omaan käyttöön ilman tallipaikkaakin, varsin syksysateilla ja liukkailla keleillä on mukava ratsastaa suojassa maneesin katon alla. Maneesia hyödyntää myös Johanna Hietala,pitämällä CR ratsastustunteja omilla hevosillaan noin kahdesti kuussa.
Ryhlyn Talli järjestää aktiivisesti erilaista toimintaa tallilla kuten mm. hevoseläinten Match Showta, joka on leikkimielinen ja epävirallinen hevosnäyttely ja se on avoin kaikille. Onpa mukana ollut joskus aasikin, tästä syystä nimi muutettiinkin hevosten Match Showsta hevoseläinten Match Showksi. Myös pieniä este/kouluratsastuskisoja pidetään, unohtamatta kepparikisoja. Tapahtumia pyritään järjestämään pääsääntöisesti keväisin ja syksyisin, joilloin sääolosuhteet olisivat miellytävämpiä niin hevosille kuin omistajillekin, jotka kuljettavat eläimiä trailereiden kanssa. Ryhlyn Talli on järjestänyt Tammikuun Tulet-tapahtumaan aina mukavaa ohjelmaa, kuten myös tänäkin vuonna esimerkiksi poniajelutuksen ja katrilliratsastusnäytöksen myötä . Olipa tapahtuma mikä tahansa, niin paikalle järjestetään aina kahvila josta saa suussa sulavia omatekoisia leivonnaisia.

Maneesin suojassa on hyvä ratsastaa säällä kuin säällä.

Partiolaisten puurojuhla

Rajan Reippaiden perinteistä puurojuhlaa vietettiin torstai iltana 13.12 Pihlajan Mäkipirtillä. Partiolaisia perheineen oli saapunut mukavasti paikalle, lähes 70 henkilöä.Tilaisuuden avasi lippukunnnanjohtaja Sanna Suur-Uski avauspuheellaan , jossa muisteltiin kuluneen vuoden kohokohtia. Puheessa esille nousi muun muassa viime kesänä pidetty kesäleiri Loimu, jonka tuliteemaista ohjelmaa muutettiin pikaisesti, mutta onnistuneesti sääolosuhteiden niin vaatiessa. Sekä muisteltiin mihin kaikkiin kisoihin ja tapahtumiin oltiinkaan osallistuttu kuluneen vuoden aikana. Hieman suunnattiin katsetta jo tulevaan vuoteen , joka pitää sisällään esimerkiksi lippukunnan 30 vuotis juhlat.

Puurojuhlassa huomioidaan ansioituneita partiolaisia erilaisin tunnustuksin. Tänä vuonna Mikko Ojala sai tunnustusta vuosia kestäneestä säännöllisestä ja tuloksellisesta toiminnasta lippukunnassa, Suomen Partiolaisten pronssisella ansiomitalilla. Mikkoa kiiteltiin mm. nuorten opastamisesta erityisesti käytännön aktiviteeteissa, nuoret myös hakeutuvat mielellään Mikon opastukseen ja seuraan. Mikko johti vuonna 2017 pidetyn sudenpennuille ja seikkailijoille järjestetyn Kuunsiru-kilpailun Klamilassa. Toisin sanoen Mikko on yksi tärkeistä kantavista voimista Rajan Reippaissa ja kuten lippukunnanjohtajakin totesi : ” Paljon jäisi tekemättä ilman Mikkoa.” Johtajistoa myös kiitettiin kuluneesta vuodesta ja ”keittiöhenkilökuntaa” Eevaa ja Sirpaa muistettiin kukkaterveisin.

Sitten oli vuorossa lupausten anto, jossa partiolupaus annetaan lausumalla se ääneen. Lupauksen aikana tervehditään partiotervehdyksellä sekä pidetään toisella kädellä kiinni Suomen lipusta. Lupaus annetaan jokaisen ikäkauden alkuvaiheessa. Myös aikuinen voi antaa partiolupauksen.
Suomen Partiolaisten partiolupaus:
Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani,
omaa maatani ja maailmaa,
toteuttaa <ikäkauden> ihanteita
ja olla avuksi toisille.
Lupausta annettaessa kohdan ”<ikäkauden>” tilalla lausutaan oman ikäkauden nimi.
Tänä vuonna lupauksen antoivat syksyllä partion aloittaneet sudenpennut, kaksi seikkailija-ikäistä partiolaista sekä Henna, joka antoi vaeltajalupauksen.

Partiossa on tapana huutaa erilaisissa tilanteissa kuten esimerkiksi kiitokseksi tai vaikkapa ruokahuuto. Rajan Reippailla on oma lippukuntahuuto, jota syksyllä partion aloittanut sudenpentulauma nimeltään Kissanpennut olivat kovasti harjoitelleet ja halusivat huutaa puurojuhlassa. Ja hienostihan se kajahti: ” Rajan Reippaat reilu sakki, kotipaikka Virolahti!”, huuto kuului varmasti naapuri pitäjään asti. Ja videon välityksellä myös Pihtiputaalle, Rajan Reippaiden ensimmäiselle partiolukiota käyvälle partiolaiselle, Viljamille saakka. Huutojen jälkeen oli aika hieman rauhoittua kuuntelemaan lasten joulurauhan julistusta, joka antoi ajattelemisen aihetta meille kaikille näin joulukiireiden keskellä.

Sitten olikin jo aika laulaa puurolaulu ja siirtyä nauttimaan herkullista puuroa. Ja puurohan maistui, moni söi useamman lautasellisen, olikohan ennätys jopa kuusi lautasellista. Osa syy tuohon santsaamiseen taisi olla manteleiden löytäminen ja mantelipalkintojen saaminen. Nyt on partiolaisten hyvä jäädä joulutauolle täysillä vatsoilla ja jatkaa taas toimintaa ensi vuonna.

Lippukunnanjohtaja Sanna Suur-Uski pitämässä avauspuhetta.

Klamilan Martat ry

Martat on vuonna 1899 perustettu suomalainen kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotien arvostusta.
Klamilan Martat ry on perustettu vuonna 1934 Raussin talossa, jolloin yhdistyksen nimeksi tuli Sydänkylän marttakerho ja jäseniä oli 11. Parhaimmillaan jäseniä on ollut viitisen kymmentä. Tällä hetkellä Klamilan Marttojen jäsenmäärä on 19.
Marttailu sopii kaiken ikäisille sukupuolesta riippumatta ja liittyä voi milloin tahansa. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme!
Toiminta
Klamilan Martat kokoontuvat keskimäärin kerran kuukaudessa tapaamispaikan vaihdellessa marttaillan aiheen mukaan. Kokoontumisten aiheena ovat olleet mm. lusikkaleivät, karjalanpiirakat ja lohkopiirakka. Lisäksi on askarreltu valohimmeleitä, havukransseja, köynnöskehikkoja ja koriste-esineitä pajusta. On valettu myös lehdenmuotoisia laattoja betonista.
Klamilan Martat myös retkeilevät yhdessä luonnossa, jossa nautitaan kahvittelusta ja eväistä lähistön laavuilla. Pidempiä retkiä on tehty mm. Mustilan arboretumiin, Rankkiin ja P.E.Svinhufvudin kotimuseoon Kotkaniemeen. Lisäksi Martat käyvät yhdessä pari kertaa vuodessa teatterissa. Traditioihin kuuluu myös yhteinen jouluruokailu ja Martoilla on kerran viikossa oma kuntosalivuoro Klamilan koulun kuntosalilla.
Perinteisesti Klamilan Martat keittävät kesäisin 300 litraa hapanvelliä yhdessä Ravijoen Marttojen kanssa hapanvellijuhlissa. Martoilta voi vuokrata omiin juhlatilaisuuksiin 100 hengen kahvi- ja ruoka-astiastoa sekä 10 litran (80 kupin) kahvinkeitintä edulliseen hintaan. Myös shampanjalaseja ja pöytäliinoja on lainattavissa. Martoilta voi lisäksi tiedustella tarjoiluapua ja erilaisten tilaisuuksien kahvituksia ja ruokatarjoilua.
Kesäisin Klamilan Martat hoitavat Klamilan kirkon kukituksen.

Klamilan Marttojen 80-vuotis juhlatilaisuus Klamilan koululla.