MUSEOTIE JA HISSANTUNTI (5. JA 6. LK)

Nykyistä Museotietä Haminan suuntaan.  Kuva Oona 6.lk

Nykyistä Museotietä Haminan suuntaan.
Kuva Oona 5.lk

Opiskelemme Suomen historiaa historian tunnilla. Opettaja antoi tehtävän tutkia Museotien historiaa. Olemme kiinnostuneita Museotiestä, koska koulumme sijaitsee Museotien varrella. Kävimme historian tunnilla katsomassa ja kuvaamassa Museotietä. Opettaja vei ryhmämme vanhalle Museotien pohjalle, jossa ei ollut asfalttia. Se oli muuttunut huonokuntoiseksi eikä siellä liiku autoja.

Museotie on keskiajalla ollut kuninkaiden, sotilaiden ja monien muiden käytössä. Se alkoi Turusta ja päättyi Viipuriin. Matkaa taitettiin jalan tai hevosella. Matkan varrella saattoi olla maantierosvoja, jotka piiloutuivat esimerkiksi suurien kivien taakse. Pistoolikivi on suuri siirtolohkare, joka on Museotien varrella Klamilan ja Haminan välillä. Maantierosvot vaanivat Pistoolikiven takana.

Keskiaikainen kuninkaantie on vanhempi kuin Helsinki. Museotie on konaisuudessaan 510 km Turusta Vaalimaalle. Tie on merkitty ruskein kilvin, joissa on kultaisen kruunun kuva, ja kyltissä lukee kuninkaantie. Kyltit pystytettiin vuonna 1997.

Teksti: Rasmus 5.lk, Oona 5.lk  ja Viljami 5.lk

Lähteet: Wikipedia ja Kauan sitten -historian oppikirja

Kilometripylväällä Oona ja Viljami. Kuva Rasmus 5.lk

Kilometripylväällä Oona ja Viljami. Kuva Rasmus 5.lk

Vanhaa Museotietä. Löydätkö kuvasta maantierosvoja?  Kuva Viljami 5. lk

Vanhaa Museotietä. Löydätkö kuvasta maantierosvoja?
Kuva Viljami 5. lk

 

KLAMILAN SIIRTOLOHKAREET (5. JA 6. LK)

Kävimme siirtolohkareella, joka sijaitsee Museotien varrella Klamilan koululta Haminaan päin hiukan ennen Sydänkylän risteystä. Kävimme siellä koska, opiskelemme koulussa kivikautta. Siellä oli kaksi suurta siirtolohkaretta. Ryhmästämme Tommi kiipesi toiselle kivelle.

Siirtolohkare on hiidenkivi eli iso kivi, jonka jääkauden aikainen mannerjää on kuljettanut mukanaan usein kauaksi emokalliosta. Siirtolohkareet ovat usein alavilla alueilla peittyneet muun maa-aineksen alle, mutta luonnossa korkealla paikalla siirtolohkareet ovat useasti näkyvillä. Siirtolohkareet jotka näimme, olivat korkeilla paikoilla. Suomen suurin siirtolohkare sijaitsee Turun Ruissalossa.

Entisajan ihmisistä näytti siltä, että siirtolohkaretta ei ole tuonut paikoilleen mikään luonnollinen voima. Niiden selitettiin olevan hiisien, jättiläisten ja pirujen työtä. Esimerkiksi jättiläisten kerrottiin viskoneen lohkareita kohti eri pitäjien rakennuksia.

Teksti Anita 6.lk, Kielo 6.lk, Tommi 6.lk ja Eeli 5.lk

Lähde Wikipedia

Joni, Anita, Eeli ja suuri siirtolohkare. Kuva Kielo 6. lk

Joni, Anita, Eeli ja suuri siirtolohkare.
Kuva Kielo 6. lk

Tommi kiipeämässä siirtolohkareen päälle. Kuva Anita 6.lk

Tommi ja Eeli kiipeämässä siirtolohkareen päälle.
Kuva Anita 6.lk

 

TINKASENTIEN PRONSSIKAUTISIA HAUTOJA ETSIMÄSSÄ (5. JA 6. LK)

Tutkijaryhmä etsimässä pronssikautisia hautoja.

Tutkijaryhmä etsimässä pronssikautisia hautoja. Kuva  Julia 6.lk

Meitä kiinnostaa pronssikautiset haudat siksi, koska opiskelemme historian tunnilla pronssikautta. Pronssikautiset haudat ovat kiviröykkiöitä, jotka ovat muodostuneet pronssikaudella. Suomessa näitä  röykkiöitä on pitkälti toistakymmentätuhatta. Monissa haudoissa ei ole ollut löytöjä. Näistä haudoista ei siis ole aina löydetty luita. Myöhemin pronssikaudella yleistyi polttohautaus. Luut mineralisoituivat palaessaan ja säilyivät paremmin. Näitä polttohautausluulöytöjä on tehty. Vainajan mukaan hautaan laitettiin myös häenlle tärkkeitä esineitä. Suomesta on löydetty vain vähän säilyneitä pronssiesineitä yhteensä noin 150 kappaletta.

Kävimme ryhmämme kanssa etsimässä pronssikautisia hautoja, mutta niiden löytäminen oli vaikeaa. Klamilassa Tinkasentien alkupäässä on pronssikautisien hautojen tienviitta, mutta kun lähdimme kulkemaan tietä eteenpäin, ei opasteita näkynyt enää missään. Löysimme kuitenkin metsästä pieniä kiviröykkiöitä, mutta emme ole varmoja, oliko paikka aivan oikea. Otimme sieltä muutaman kuvan.

Teksti: Rea 6.lk, Oili 6.lk, Joni 5.lk ja Roope 5.lk

Lähteet: Sepänmaa Timo, Hautaus esihistoriallisella ajalla (www.finnica.fi), Pronssi- ja rautakauden hautalöydöt (www.yle.fi/oppiminen) ja Wikipedia

Tällaisen kiviröykkiön löysimme. Kuva Julia 6.lk

Tällaisen kiviröykkiön löysimme.
Kuva Julia 6.lk

Pyölintalolla (3.-4. -luokka)

Pyölintalo

Pyölintalo on Klamilassa. Se on iso valkoinen rakennus Museotien varrella. Sen takana on metsää.

Siellä on järjestetty kerhoja ja paljon muita juttuja. Olen käynyt pyölintalolla 4H-kerhoa ja Jupelikerhoa. Siellä voi leikkiä vaikka kirkonrottaa, piilosta ja paljon muuta. Kerran siellä on järjestetty jopa yhteissynttäreitä. Pidän Pyölintalosta, koska se näyttää kivalta ja vanhalta. Se on hyvä ja toimiva kerhopaikka. Sen takana on paljon rojua ja toimivia autoja.

Pyölintalon sisällä on kerhotila, keittiö ja eteinen. Keittiössä voi tehdä ruokaa ja siellä on paljon lautapelejä. Talon alla on ehkä myös yksi huone.

Senni Nurkka-Jussina.

Senni Nurkka-Jussina.

Pyölintalo on kiva paikka kerhoille ja muille leikeille. Pyölintalo on kiva paikka.                                                                                                         Senni A. 4lk

 

Koko porukka PyölintalollaOltiin Pyölintalolla. Otettiin kuvia ja pidettiin hauskaa. Kierettiin koko talon ympäri. Se oli hauskaa Siellä oli Johannes, Onni N, Mira, Senni, Rasmus, Eveliina, ja Sini.

Meillä oli mukavaa!

Meillä oli mukavaa!

Sini 4lk

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oltiin Pyölintalolla 4-luokkalaisten kanssa. Pojat pelleili koko ajan Heille piti pitää kuria.

Koko ajan me keksittiin ideoita. Me otettiin kuvia ja pidettiin vähän hauskaa. 4-luokkalaisten opettajan kanssa otettiin kivoja kuvia.

Mukava porukka!

Mukava porukka!

Oli aika pitkä kävelymatka, mutta silti me vaan jatkettiin ja jatkettettiin. Meillä oli hauskaa. Kun me tultiin takaisin koululle, jatkui tylsä

koulupäivä.

Eveliina P. 3lk

 

 

 

 

 

 

 

 

Pyölintalolla pidetään kerhoja ja partioita.

Olen käynyt 4h- kerhossa siellä ja kavereiden synttäreillä. Pyölintalo on kiva paikka ja siellä on aina hauskaa. Kävin siellä, kun olin 3 -vuotias ensimmäistä kertaa. Käyn siellä aika usein. Siellä on liikuntasali ja keittiö ja muuta tilaa. Siellä on kiva piha. Siellä on kaikennäköistä. Siellä on tosi kivaa.

Mira H. 3lk

 

 

Pyölintalo

Retki näkötornille (3.-4. lk)

Näkötorni

 

Näkötorni sijaitsee Pyölintalon vierellä mäen päällä, siellä on hauskaa. Olen käynyt siellä aika usein. Siellä on pelottavaa, koska en tykkää korkeista paikoista. Sieltä näkee melkein koko Klamilan.

Klamilan näkötorni sijaitsee korkealla paikalla.

Klamilan näkötorni sijaitsee korkealla paikalla.

Siellä oli hauskaa, kun kävimme siellä koulun kanssa. Otimme siellä paljon kuvia. Olen käynyt siellä aikaisemmin kummien, vanhempien ja veljien kanssa.

Rasmus T. 4lk

 

 

Näkötornilla

Olin ryhmän kanssa näkötornilla. Tämä sijaitsee Klamilassa. Siellä oli hauskaa ja jännää.

Rasmus ja minä emme uskaltaneet mennä näkötorniin. Kaaduin näkötornin portailla.

Johannes K. 3lk

Näkötornilta näkyy kauas.

Näkötornilta näkyy kauas.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Bussipysäkki

Olimme bussipysäkillä. Siellä oli penkki, missä istuimme. Penkki oli kova.
Tämä pysäkki on Museotien varressa, kun menimme Näkötornille ja Pyölintalolle.
Mukana oli meidän ryhmässä Rasmus, Johannes ja minä. Ja meidän kanssa
oli myös Senni, Eve, Mira ja Sini.

Onni N. 3lk

Iloinen ryhmä bussipysäkillä!

Iloinen ryhmä bussipysäkillä!

Torikatokset

Klamilan kesätorilla saadaan toivon mukaan nauttia ensi kesänä kahvit katoksen alla, mikäli sää on sateinen. Toinen katos rakennetaan torimyyjien käyttöön. Näin olosuhteet torikaupalle paranevat. Innokkaita talkoolaisia toivotaan rakennustalkoisiin  keväällä touko-kesäkuussa. Ilmoittautua voi kylätupa Ronkuliin, tai sitten tulee vain mukaan, kun näkee väkeä rakennushommissa. Hankkeeseen on saatu Kehittämisyhdistys Sepralta rahoitus.

Syksyllä 2013

Syksyllä 2013

Myä harrastetaan Klamilassa

 

Minun mielestäni Klamila ja Klamilan seutu on mahdollisuuksien tyyssija. Luonnon ja meren äärellä sijaitseva maalaiskylä on jo virkeä ja tämä ominaisuus tulee vain lisääntymään tulevaisuudessa- asummehan kehityksen kehdossa. Maaseudun mahdollisuudet ovat rajattomat ja siitä kertoo jo seudun tarjoama harrastetoiminnan kirjo.

 

Lapsille aktiviteettejä

 

Jo pienimmille kuntalaisille löytyy aktiviteetteja. Kahden lapsen kotiäitinä koen tämän asian erittäin tärkeäksi ja houkutteleehan se lapsiperheitä muuttamaan seudulle. ”Lähiharrastus” on paitsi aikaa ja rahaa säästävä että ekologinen vaihtoehto. Näiden kautta tutustutaan lähikylien asukkaisiin ja luodaan tärkeitä sosiaalisia verkostoja tulevaisuutta ajatellen. On turvallista siirtyä koulutielle kun tuntee jo ennestään tulevia luokkakavereita.

 

Kaksi urheiluseuraa Veto ja Haka-osasto järjestävät lapsille urheilukilpailuja, leirejä ja pelikerhoja- näissä myä ollaan tiivisti mukana. Seurakunta pitää Klamilan kirkolla lasten päivä- ja nuorisokerhoa sekä perhekerhoa. Pyölin talolla 4H-kerho pyörii koululaisille, odotan jo aikaa kun meidänkin pojat pääsevät liittymään! Myös partion harrastaminen on alakoululaisille mahdollista. Kansalaisopisto tarjoaa musiikkitunteja koululla halukkaille harrastajille. Luistinratoja ja urheilukenttiä löytyy seudulta kaksi ja yksi yleinen leikkikenttä.

 

Aikuisille aktiviteettia

 

Aikuisille on tarjolla jumppia ja pyöräkerhoja, urheilukilpailuja ja kuntotapahtumia. Seurakunnan perhekerhoon ovat tervetulleita vanhemmat lapsineen; lapsilla on leikkiseuraa ja aikuisilla aikuisseuraa. Tämä on minulle henkilökohtaisesti pieni henkireikä arjen pyörittämisen keskellä. Rohkeimmille on tarjolla avantouintia -tähän en ole vielä uskaltautunut. Veneilyn harrastukseen Klamila on ideaalia seutua, julkisia venepaikkoja löytyy Klamilan Kalasatamasta ja uskomaton merellinen luonto on mitä parhain rentoutumismuoto.

 

Kylällä järjestetään vuosittain leppoisia tapahtumia. Joka vuosi on päästävä Juhannuksen alla järjestettäviin Juhannusmarkkinoihin Kalasatamaan. Kesäisin tulee perjantai-iltoja vietettyä sympaattisella iltatorilla paikallisia herkkuja nautiskellen ja tuttujen kanssa ”turisten”.

 

Tulevaisuuden harrastustoimintaa tulee lisäämään ensi vuonna valmistuva upouusi ala-aste. Odotan jo innolla kuntosalin avautumista ja täysimittaisen liikuntasalin tarjoamia mahdollisuuksia! Klamilaan ollaan myös vihdoin ja viimein perustamassa yleistä uimarantaa – mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan?

 

-piispatar-

 

Haka-osasto

Haka-osasto toimii Häppilän, Kattilaisten ja Rikon kylien alueella. Olemme Virolahden Sampo ry:n alaosasto mutta Hakan toiminta on täysin itsenäistä. Pieni johtokunta ja kourallinen talkooväkeä järjestää urheilukilpailuja ja -tapahtumia kyläläisille. Tavoitteena on kerätä lapsia ja aikuisia yhteen, tarjota elämyksiä urheilun parissa ja elävöittää kylätoimintaa. Potentiaalisia urheilijalupauksia kasvaa näilläkin kulmilla, jatkaen aiempien sukupolvien viitoittamaa tietä matkalla menestykseen. Eihän kukaan voi unohtaa siirtolaisena kylään muuttanutta Väinö Koskelaa ja Hänen saavutuksiaan; EM-pronssi 10 000m juoksusta 1950 Brysselissä, Olympialaisedustus 1948 ja 1952, SM-kultaa 5 000m juoksussa 1948 sekä muita SM-mitaleita 9kpl.

Haka-osasto ylläpitää talvisin hiihtäjille yli 20km mittaista latuverkostoa ja Häppilän kentällä luistelukenttää. Kesäisin kentällä voi harrastaa palloilulajeja jalkapallosta ja pesäpallosta lentopalloon, sekä monia yleisurheilulajeja. Myös mini-golfille on ratansa. Vuonna 2012 talkooväki rakensi kentälle EU-maaseuturahalla ja karkki- ja kirpputorimyyntituloilla hienon leikkikentän. Perinteeksi on muodostunut lasten Uuden Vuoden vastaanotto ilotulituksineen ja makkaranpaistoineen Häppilän kentällä.

Lasten jalkapallokerho Häppilän kentällä kesällä 2012

Lasten jalkapallokerho Häppilän kentällä kesällä 2012

Hakan leikkikenttä

Hakan leikkikenttä