Avanto/kylmävesiuinti ei ole kovinkaan uusi harrastus, Suomessa avantoon on pulahdettu jo 1600 luvulta alkaen. Vuosien ja vuosituhansien jälkeen avantouinti on lisännyt suosiotaan ja nykyisin onkin perustettu monia avantouintiseuroja, yksi niistä on Huurteiset Uimarit ry Klamilasa.
Kiinnostus avantouintiin alkoi siis kasvamaan myös Klamilassa ja oman saunan rakentamista ja avantoa laitureineen alettiinkin suunnitelemaan, aluksi kylätoimikunnan toimesta ,kunnes päätettiin perustaa oma seura avantouinnille. Huurteisten Uimareiden perustava kokous pidettin vuoden 2000 lopussa Pirjo Takalan ja kahdeksan avantouinnista kiinnostuneen kyläläisen kesken.
Ensimmäinen sauna saatiin Vaalimaalla toimineesta hirsirunkoisesta lähiruokakioskista, joka muunneettiin saunaksi. Sauna palveli innokkaita uimareita useamman vuoden ajan, kunnes se pikkuhiljaa alkoi iän ja käytön myötä tulemaan tiensä päähän. Alkoi yhteistyö Klamilan Veneilijöiden kanssa ja päätettiin rakentaa uusi saunarakennus vanhan tilalle. Huurteiset Uimarit osallistuivat hankkeeseen niin taloudellisella tuella kuin talkootyölläkin, Veneilijöiden kuitenkin ottaessa hankkeesta päävastuun ja nykyinen sauna onkin Klamilan Veneilijöiden omistuksessa, johon Uimareilla on kuitenkin käyttöoikeus. Saunaprojektin toteuttamiseen saatiin myös hankerahaa.
Nykyinen sauna Klamilan kalasatamassa lämpenee Huurteisten Uimareiden toimesta tiistaisin ja perjantaisin kello 17-20 välisenä aikana, lokakuun alusta aina huhtikuun loppuun saakka, kesäaikaan toiminnasta vastaa puolestaan Klamilan Veneilijät ry. Saunalla on pukeutumis- ja suihkutilat erikseen naisille ja miehille, sauna on puolestaan sekasauna, jonne mahtuu noin 12 saunojaa kerrallaan. Saunan lämmityksestä vastaa vapaaehtoisesti joku seuran jäsenistä, toimien samalla koko uintiajan ajan uimavalvojana. Avanto pidetään sulana pumpun avulla, joka pitää veden liikkeessä ja täten estää jäätymisen. Uimisen ajaksi pumppu aina sammutetaan.
Huurteisissa Uimareissa on tällä hetkellä noin 70 jäsentä, jopa Helsingistä asti on jäseniä. Seuraan voi liittyä kuka tahansa ja milloin vain. Seuran jäsenenä saunot edullisemmin, pääset kevätretkelle ja voit käydä Klamilan koulun kuntosalilla, Huurteisten Uimareiden vuorolla lauantaisin kello 14-16. Seura järjestää jäsennille myös erilaisia teemapäiviä. Huurteisilla Uimareilla on oma Facebook-ryhmä josta löytyy mukavia kuvia iloisista saunojista ja Huurteisten toiminnasta, myös tähän ryhmään voi liittyä kuka tahansa. Toki saunomaan ja uimaan pääsee ilman jäsenyyttäkin ja saunan voi vuokrata omaan käyttöön myös muina ajankohtina.
Avantouintiharrastus sopii lähes tulkoon kaikille, mutta sydän- ja/tai verenpainetaudista kärsivien on syytä keskustella asiasta ensin lääkärin kanssa. Muissa tapauksissa avantouinnin on tutkittu edistävän terveyttä ja hyvinvointia. Joten jos et vielä ole kokeillut avantouintia niin nyt siihen on oiva tilaisuus, saatat vaikkapa innostua!

Sauna lämpenee tiistaisin ja perjantaisin kello 17-20 välisenä aikana.

Kuva 1 / 6

Klamilan pienteollisuustalolla on toiminut jo useita vuosia Haminan kansalaisopiston kudontapiiri, kudontapiirillä on pitkät perinteet Klamilassa ja se on aiemmin toiminut myös muissa tiloissa. Maanantaisin kutojia tulee opastamaan kansalaisopistosta Jaana Kuokka kello 14.30-17.00 välisenä aikana. Jaana on itse käynyt kotiteollisuuskoulun sekä useita eri kursseja kudonnan erikoistekniikoista jne. , joten tietoja ja taitoja häneltä löytyy tähän ikivanhaan käsityöhön.

Kursseja järjestetään sekä kevät- että syyslukukaudella, yhden lukukauden hinta on 60 €. Tällä kevätlukukaudella oppitunteja on 39, noina tunteina on siis ohjaaja paikalla. Muuten kutomaan voi mennä jokainen juuri silloin kuin itselleen parhaiten sopii ja kuinka usein vain tahtoo. Kutojia on nyt kahdeksan, mutta vapaita paikkoja löytyy kyllä halukkaille. Eikä aiempaa osaamista tai kokemusta kutomisesta tarvitse olla. Kutomossa voi käydä myös aluksi ihan vain tutustumassa.

Kangaspuita pienteollisuustalolta löytyy parisenkymmentä, joista valtaosa on kyläläisten omia. Kangaspuita on erikokoisia, kapeista leveisiin, tämä mahdollistaa kutomisen eri tarpeisiin. Leveillä kangaspuilla voi kutoa vaikkapa päiväpeitteen parisänkyyn, kun taas kapeammilla puilla syntyy esimerkiksi mattoja ja pyyheliinakangasta. Loimet ja kuteet jokainen kustantaa itse. Kuteita saa käsityöliikkeistä valmiina, mutta paljon käytetään vanhoista lakanoista itse leikattuja kuteita ja tämähän on kierrätystä parhaimmillaan. Lakanoita otetaankin mielellään vastaan, varsinkin tummemmista väreistä on pulaa. Vaikka esimerkiksi maton kutominen vaatii aikaa ja rahaa, niin lopputulos on teollisesti valmistettuun mattoon verrattuna huomattavasti laaduukkaampi ja kestävämpi. Kestävät räsymatot ovatkin nyt suosittuja myös uusiokäytössä, kuten lattiatyynyinä ja riippukeinuina.

Kutomolla on varsin leppoisa tunnelma ja kaveria autetaan aina. Erityisesti loimien laitto ja muut alkutyöt vaativat aikaa, tarkkuuta sekä yhteistyötä. Vaikka kangaspuut aluksi näyttävätkin kovin teknisiltä vempaimilta kaikkine vipstaakkeineen, joilla on erikoisia nimiä ja loimet menee maallikon silmissä ristiin rastiin, niin kutojat kyllä vakuuttavat, että kun alkuun pääsee niin homma on aika helppoa. Joten rohkeasti vaan mukaan kokeilemaan!

Loimet luodaan luomapuilla.

Kuva 1 / 13

Ryhlyn Talli on perustettu vuonna 2006 Sonja ja Pasi Kaijansinkon toimesta. Sonja on touhunnut koko elämänsä hevosten parissa, joten hänelle oli luontevaa ryhtyä myös työskentelemään hevosten parissa. Lisäksi Sonja kisaa 1 ja 2-tasolla omien hevosten kanssa niin koulu-kuin esteratsastuksessa, tavoitteena päästä myös starttaamaan joku päivä kenttäkilpailuissa. Pasin elämään hevoset tulivat Sonjan myötä. Toimeentulo pelkästään hevosten varassa on kuitenkin hieman epävarmaa, joten sekä Sonja että Pasi käyvät toisaalla palkkatöissä. Sonja karjanhoitajana maitotilalla ja Pasi lomittajana.
Omia hevosia Ryhlyn Talilla on tällä hetkellä kahdeksan, kaikki ovat rodultaan suomenhevosia. Suomenhevosten määrä on romahtanut Suomessa 1950-luvun huippulukemista, yli 400 000, tämän päivän alle 20 000 hevoseen. Kannan säilyminen onkin se tärkein syy miksi Ryhlyn Tallin omat hevoset ovat juurikin suomenhevosia, toki muitakin syitä löytyy,kuten esimerkiksi rodun hyvä luonne ja monipuoliset käyttömahdollisuudet. Ryhlyn Tallilla kasvatetaan pienimuotoisesti ratsupuolen suomenhevosia myyntiin asti.Nuoret hevoset pyritään käyttämään Hippoksen varsanäyttelyissä sekä ikäluokkakisoissa. Jalostuksessa ollaan hyvin tarkkoja, jotta kasvatettavat hevoset olisivat mahdollisimman terveitä ja hyvä luonteisia. Rodun määrän vähäisyyden takia sukulinjat lyhenevät jatkuvasti ja tämä tuo tietysti omat haasteensa jalostustyölle. Tallin hevoset totutetaan jo varsasta alkaen erilaisiin elämisen ääniin, eivätkä ne kavahda juurikaan edes mottorisahan ääntä ja traktorin pörinä on niille arkipäivää.
Ryhlyn Talli vuokraa täysihoitotallipaikkoja hevosille ja poneille. Täysihoito pitää sisällään päivittäin eläimen ruuan ja ruokinnan, ulkoilutuksen tarhassa sekä karsinoiden siivouksen. Heinät Ryhlyn Tallille saadaan omilta pelloilta, hyvinä vuosina heinää on riittänyt myyntiin asti. Hevosia ruokitaan heinän lisäksi täysrehulla.Tällä hetkellä hoitohevosia on kolme ponia ja yksi hevonen, vapaita tallipaikkoja on muutama. Myös maneesi on vuokralaisten käytössä. Maneesia voi toki vuokrata omaan käyttöön ilman tallipaikkaakin, varsin syksysateilla ja liukkailla keleillä on mukava ratsastaa suojassa maneesin katon alla. Maneesia hyödyntää myös Johanna Hietala,pitämällä CR ratsastustunteja omilla hevosillaan noin kahdesti kuussa.
Ryhlyn Talli järjestää aktiivisesti erilaista toimintaa tallilla kuten mm. hevoseläinten Match Showta, joka on leikkimielinen ja epävirallinen hevosnäyttely ja se on avoin kaikille. Onpa mukana ollut joskus aasikin, tästä syystä nimi muutettiinkin hevosten Match Showsta hevoseläinten Match Showksi. Myös pieniä este/kouluratsastuskisoja pidetään, unohtamatta kepparikisoja. Tapahtumia pyritään järjestämään pääsääntöisesti keväisin ja syksyisin, joilloin sääolosuhteet olisivat miellytävämpiä niin hevosille kuin omistajillekin, jotka kuljettavat eläimiä trailereiden kanssa. Ryhlyn Talli on järjestänyt Tammikuun Tulet-tapahtumaan aina mukavaa ohjelmaa, kuten myös tänäkin vuonna esimerkiksi poniajelutuksen ja katrilliratsastusnäytöksen myötä . Olipa tapahtuma mikä tahansa, niin paikalle järjestetään aina kahvila josta saa suussa sulavia omatekoisia leivonnaisia.

Maneesin suojassa on hyvä ratsastaa säällä kuin säällä.

Kuva 1 / 13

Rajan Reippaiden perinteistä puurojuhlaa vietettiin torstai iltana 13.12 Pihlajan Mäkipirtillä. Partiolaisia perheineen oli saapunut mukavasti paikalle, lähes 70 henkilöä.Tilaisuuden avasi lippukunnnanjohtaja Sanna Suur-Uski avauspuheellaan , jossa muisteltiin kuluneen vuoden kohokohtia. Puheessa esille nousi muun muassa viime kesänä pidetty kesäleiri Loimu, jonka tuliteemaista ohjelmaa muutettiin pikaisesti, mutta onnistuneesti sääolosuhteiden niin vaatiessa. Sekä muisteltiin mihin kaikkiin kisoihin ja tapahtumiin oltiinkaan osallistuttu kuluneen vuoden aikana. Hieman suunnattiin katsetta jo tulevaan vuoteen , joka pitää sisällään esimerkiksi lippukunnan 30 vuotis juhlat.

Puurojuhlassa huomioidaan ansioituneita partiolaisia erilaisin tunnustuksin. Tänä vuonna Mikko Ojala sai tunnustusta vuosia kestäneestä säännöllisestä ja tuloksellisesta toiminnasta lippukunnassa, Suomen Partiolaisten pronssisella ansiomitalilla. Mikkoa kiiteltiin mm. nuorten opastamisesta erityisesti käytännön aktiviteeteissa, nuoret myös hakeutuvat mielellään Mikon opastukseen ja seuraan. Mikko johti vuonna 2017 pidetyn sudenpennuille ja seikkailijoille järjestetyn Kuunsiru-kilpailun Klamilassa. Toisin sanoen Mikko on yksi tärkeistä kantavista voimista Rajan Reippaissa ja kuten lippukunnanjohtajakin totesi : ” Paljon jäisi tekemättä ilman Mikkoa.” Johtajistoa myös kiitettiin kuluneesta vuodesta ja “keittiöhenkilökuntaa” Eevaa ja Sirpaa muistettiin kukkaterveisin.

Sitten oli vuorossa lupausten anto, jossa partiolupaus annetaan lausumalla se ääneen. Lupauksen aikana tervehditään partiotervehdyksellä sekä pidetään toisella kädellä kiinni Suomen lipusta. Lupaus annetaan jokaisen ikäkauden alkuvaiheessa. Myös aikuinen voi antaa partiolupauksen.
Suomen Partiolaisten partiolupaus:
Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani,
omaa maatani ja maailmaa,
toteuttaa <ikäkauden> ihanteita
ja olla avuksi toisille.
Lupausta annettaessa kohdan “<ikäkauden>” tilalla lausutaan oman ikäkauden nimi.
Tänä vuonna lupauksen antoivat syksyllä partion aloittaneet sudenpennut, kaksi seikkailija-ikäistä partiolaista sekä Henna, joka antoi vaeltajalupauksen.

Partiossa on tapana huutaa erilaisissa tilanteissa kuten esimerkiksi kiitokseksi tai vaikkapa ruokahuuto. Rajan Reippailla on oma lippukuntahuuto, jota syksyllä partion aloittanut sudenpentulauma nimeltään Kissanpennut olivat kovasti harjoitelleet ja halusivat huutaa puurojuhlassa. Ja hienostihan se kajahti: ” Rajan Reippaat reilu sakki, kotipaikka Virolahti!”, huuto kuului varmasti naapuri pitäjään asti. Ja videon välityksellä myös Pihtiputaalle, Rajan Reippaiden ensimmäiselle partiolukiota käyvälle partiolaiselle, Viljamille saakka. Huutojen jälkeen oli aika hieman rauhoittua kuuntelemaan lasten joulurauhan julistusta, joka antoi ajattelemisen aihetta meille kaikille näin joulukiireiden keskellä.

Sitten olikin jo aika laulaa puurolaulu ja siirtyä nauttimaan herkullista puuroa. Ja puurohan maistui, moni söi useamman lautasellisen, olikohan ennätys jopa kuusi lautasellista. Osa syy tuohon santsaamiseen taisi olla manteleiden löytäminen ja mantelipalkintojen saaminen. Nyt on partiolaisten hyvä jäädä joulutauolle täysillä vatsoilla ja jatkaa taas toimintaa ensi vuonna.

Lippukunnanjohtaja Sanna Suur-Uski pitämässä avauspuhetta.

Kuva 1 / 5

Martat on vuonna 1899 perustettu suomalainen kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotien arvostusta.
Klamilan Martat ry on perustettu vuonna 1934 Raussin talossa, jolloin yhdistyksen nimeksi tuli Sydänkylän marttakerho ja jäseniä oli 11. Parhaimmillaan jäseniä on ollut viitisen kymmentä. Tällä hetkellä Klamilan Marttojen jäsenmäärä on 19.
Marttailu sopii kaiken ikäisille sukupuolesta riippumatta ja liittyä voi milloin tahansa. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme!
Toiminta
Klamilan Martat kokoontuvat keskimäärin kerran kuukaudessa tapaamispaikan vaihdellessa marttaillan aiheen mukaan. Kokoontumisten aiheena ovat olleet mm. lusikkaleivät, karjalanpiirakat ja lohkopiirakka. Lisäksi on askarreltu valohimmeleitä, havukransseja, köynnöskehikkoja ja koriste-esineitä pajusta. On valettu myös lehdenmuotoisia laattoja betonista.
Klamilan Martat myös retkeilevät yhdessä luonnossa, jossa nautitaan kahvittelusta ja eväistä lähistön laavuilla. Pidempiä retkiä on tehty mm. Mustilan arboretumiin, Rankkiin ja P.E.Svinhufvudin kotimuseoon Kotkaniemeen. Lisäksi Martat käyvät yhdessä pari kertaa vuodessa teatterissa. Traditioihin kuuluu myös yhteinen jouluruokailu ja Martoilla on kerran viikossa oma kuntosalivuoro Klamilan koulun kuntosalilla.
Perinteisesti Klamilan Martat keittävät kesäisin 300 litraa hapanvelliä yhdessä Ravijoen Marttojen kanssa hapanvellijuhlissa. Martoilta voi vuokrata omiin juhlatilaisuuksiin 100 hengen kahvi- ja ruoka-astiastoa sekä 10 litran (80 kupin) kahvinkeitintä edulliseen hintaan. Myös shampanjalaseja ja pöytäliinoja on lainattavissa. Martoilta voi lisäksi tiedustella tarjoiluapua ja erilaisten tilaisuuksien kahvituksia ja ruokatarjoilua.
Kesäisin Klamilan Martat hoitavat Klamilan kirkon kukituksen.

Klamilan Marttojen 80-vuotis juhlatilaisuus Klamilan koululla.

Kuva 1 / 8

Klamilan kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1955.

Kun tuli tieto, että seurakunnan kyläkirkko Klamilassa aiotaan säästösyistä jättää kylmäksi, ryhtyivät aktiiviset kyläläiset toimeen. Aluksi kirkon asioita alkoi hoitamaan Klamilan Seutu ry, mutta pian sen jälkeen vastuun otti Klamilan Kirkon tuki ry Tytti Klamin johdolla. Suurin haaste oli ja on edelleen kerätä varoja kirkon lämmityskuluihin, jotka ovat 2000 € vuosittain. Varoja tarvitaan myös kaikenlaisiin pieniin kiinteistön ylläpito- ja korjauskuluihin.

Toiminta
Klamilan Kirkon Tuki ry:n talkoolaiset huolehtivat kirkon siivouksesta, kirkonkellojen soitosta, liputuksesta, talonmiehen töistä, pienistä korjauksista sekä remonteista, ja täten mahdollistavat kirkon käytön edelleen. Kirkossa voi pitää ja pidetäänkin vihkiäisiä, ristiäisiä ja siunaustilaisuuksia; näistä sovitaan Haminan seurakunnan Virolahden kappeliseurakunnan kanssa, sekä tietysti messuja ja jumalanpalveluksia, kirkkokahvien kera. Konsertteja on joka vuosi ainakin muutamia, kirkkosalissa on hyvä akustiikka. Kerhotiloissa toimii viikoittain seurakunnan perhekerho lapsiperheille ja seurakuntakuoron harjoitukset. Kauneimmat joululaulut kuuluvat myös jokavuotiseen ohjelmistoon, sekä perinteisesti ensimmäisenä adventtina on riisipuuroa tarjolla kirkon kerhotiloissa Klamilan Kirkon tuki ry:n toimesta.

Varainkeruu
Tärkein tulonlähde on kesäisin toimivan Basaarin tuotto. Basaariin voi lahjoittaa astioita, erilaisia kodin tavaroita ja tekstiilejä (ei vaatteita) jne, jotka sitten myydään kirpputorihinnoin eteenpäin. Myös kahvio palvelee kesäisin kerhotiloissa, ja senkin tuotto menee Klamilan kirkon hyväksi.
Lisäksi varoja kerätään erilaisilla kahvituksilla , kuten kirkossa pidettävien konserttien konserttikahvituksilla sekä Klamilan kesätorin kahvituksilla. Seurakunta tukee omalta osaltaan mm. lahjoittamalla noin kaksi kertaa vuodessa messussa kerätyn kolehdin Klamilan kirkon hyväksi. Klamilan Kirkon tuki ry saa myös lahjoituksia yksityisiltä henkilöiltä, näitä lahjoituksia arvostetaan suuresti.

Tällä hetkellä Klamilan Kirkon tuki ry:llä on noin 30 aktiivista talkoolaista pitämässä huolta kylämme omasta kirkosta, mutta lisää tarvitaan tekemään tätä arvokasta työtä kyläläisten ja kirkon hyväksi.

Kirkkosalissa on 200 istumapaikkaa.

Kuva 1 / 4

Tuohimalkakattoinen lato.

Takalan luomutila sijaitsee Järvenkylän kauniissa maisemissa Museotien tuntumassa. Tila on ollut toiminnassa 1930-luvulta alkaen ja viimeiset neljä vuotta luomuviljelyn piirissä. Päätuotantosuuntina ovat tällä hetkellä luomuviljan ja luomuryvässipulin viljely. Isäntänä toimii Lauri Takala.
Toiminta on pienimuotoista ja tähtää erikoistuotteiden viljelyyn. Tilalla ylläpidetään ja viljellään kahta maatiasryvässipulia (Lappeenrannan ja Paiholan kannat), Miehikkälän Järvenkylästä peräisin olevaa maatiaisohra Arvoa, tilan omaa maatiasruis Hermannia sekä noin viittätoista vanhaa perunalajiketta. Vanhat lajikkeet sopivat ominaisuuksiltaan hyvin luomuviljelyyn, mutta sekä viljelyssä että etenkin tuotteiden markkinoinnissa on vielä paljon kehitettävää.

Erikoisviljelyn lisäksi tilalla on panostettu huomattavasti sekä rakennetun kulttuuriympäristön että perinteisen karjatalouden tuottamien perinnebiotooppien elvyttämiseen ja vaalimiseen. Perinnebiotooppien hoitoon saadaan korvaamatonta tukea naapurin lypsykarjatilalta. Kokemuksia esimerkiksi erilaisten perinteisten kattoratkaisujen (tuohimalka- ja pärekatot) ja riukuaidan valmistuksesta ja käytöstä sekä niittyjen, ketojen ja hakamaiden perustamisesta, kunnostamisesta ja hoidosta jaetaan mieluusti.

Tilan maatiaistuotteita voi ostaa suoraan tilalta, kunhan ensin soittaa ja sopii ajankohdan. Myös Klamilan kylätupa Ronkulissa on ajoittain myytävänä ryvässipulia ja ruisjauhoa.
Pyynnöstä voidaan myös suorittaa pienimuotoisia sahaus- ja höyläysurakoita sekä valmistaa erikoispuutuotteita yksilöllisiin tarpeisiin. Myös päreiden valmistus on mahdollista.

Yhteystiedot:
Lauri Takala
044 920 6028
lauritakala@hotmail.com
Järvenkyläntie 18, 49860 Klamila

Takalan luomutila

Kuva 1 / 6