Järvenkylässä viihdytty yli 5000 vuotta
Muutama kilometri Klamilan taajamasta Museotietä itään on Järvenkylän kylä, johon kuuluu myös Tinkanen meren rannalla. Tinkasentien varrelle alkupäähän on siirretty aikoinaan Mustamaan saaren asukkaat ja Museotien pohjoispuolelle Vetelällesuolle Orslahden siirtolaisia. Kylälle nimen antanut järvi, Natura-alueeseen kuuluva suorantainen Hinkkajärvi, on piilossa kallioiden välissä metsässä Ravijoen kylän laidalla.
Järvenkylässä on todettu asutun kauan: Meskäärtyn hiekkatöyräältä on löydetty kivikauden asuntojen pohjia. Sitä emme tiedä, mikä nimi alueella ammoin oli, vanhoissa kartoissa lukee Träskeby. Muinaiset asumukset saattoivat olla hiukan erinäköisiä kuin nykyiset talot, joita kylässä on joitakin kymmeniä. Lisäksi kesämökkejä on rannoilla satakunta, osaksi saarissa, joita kylään kuuluu parikymmentä jos luodotkin lasketaan mukaan.
Järvenkylässä on kaikki mitä maaseudun luonnossa kaivata voi: vuoria, notkoja, metsiä, merta, saaria, soita, puroja, peltoja, lehmiä laitumella, mansikoita aurinkoisessa rantapellossa. On vanhaa asutusta mutta taloja rakennetaankin, ja lapsia on kasvamassa uuteen Klamilan kouluun, jonka lähellä muutkin palvelut ovat.
Metsästysseurat on muodostettu yhdessä kahden naapurikylän kanssa, kalastusalue on oma.
Kummikirkon kivet, suuret siirtolohkareet ja luola, vaikeiden aikakausien piilopaikka, on metsässä Vetelänsuontien varressa.
Tinkasentieltä taas näkyy pronssikautisia hautoja kahdessakin paikassa. Järvenkylä on suomenkielinen paikka, mutta oudoilta kuulostavia nimiä on useita: Meskäärty, Paatvuori, Novasvetti, Lospotinmäki, Semppelinmäki, Skogsby, Päkinoja, Huuperinvuori, Resu, Paru sekä saaret Souvio, Pivouri, Nästiö, Lampsi jne.
Kylän huonot puolet ovat vähissä: Museotiellä Raaponkallion mutkassa kummittelee, Muhkuraisissa on muhkuroita ja rospuuttoaikana kyläteillä on hankala lykkiä teleskoja.