loka 28
1.-2. luokkalaisten äidinkielessä käytössämme on Pikkumetsän Aapinen ja Lukukirja. Kirjoissa kerrotaan eläinten touhuista Pikkumetsässä. Tässä artikkelissa voit tutustua Pikkumetsän eläimiin oppilaiden kirjoittamien tarinoiden ja kuvien kautta. Kulta käy Klamilan koululla Kulta-kettu meni Klamilan kouluun. Hän meni koulun saliin. Siellä oli liikuntaa. Kulta juoksi äkkiä ulos ja kaatui. Opettaja auttoi Kultaa. Tämän jälkeen Kulta …
loka 26
Hiihtomaja Minä asuin sillä tiellä, joten kävin siellä aika usein. Minulla on monta hyvää muistoa hiihtomajasta… Kerron nyt pari niistä. Me pidettiin siellä hiihtokisat Muksulan kanssa. Minä sain sieltä sellaisen pupupuuhavihkon. Klamilan kalasatamassa pidetään joka vuosi perinteiset Silakkamarkkinat ja Hapanvellijuhlat. Hiihtomaja sijaitsee kalasataman lähellä. -Mandi K. 4lk Kalasatama Klamilan kalasatama sijaitsee Virolahden …
loka 26
Salen piha Käydään joka päivä Salessa, kun kummi on töissä siellä. Se on kiva ja se sijaitsee ennen Kujansuu-baaria. Olen käynyt Salessa eilen. Olen ollut äidin kanssa. Olen ollut tosi monta kertaa, melkein joka päivä. Se on kiva, mukava ja hauska paikka. Se on tärkeä, koska kummini on siellä töissä. Heini M. 4lk …
loka 26
Klamilan kirkko Kerron Klamilan kirkosta. Minä kävin kuvaamassa syyskuun 27.päivänä. Olen käynyt sisällä viime keväänä koululaisten kevätjuhlassa Kirkko on iso ja kaunis. Siellä on paljon ihmisiä. Sandra M. 3lk Olen ollut Klamilan kirkossa silloin, kun on ollut jotain kevät- tai joulujuhlia. Klamilan kirkko on iso ja aika tilava. Olen ollut kirkossa silloin, kun on …
loka 19
Meidän luokka käy suunnistamassa Natturin maastossa. Natturi on myös talvisin hyvä pulkkamäki, koska siellä on paljon jyrkkiä mäkiä. Opiskelemme Suomen historiassa kivikautta. Kävimme tutkimassa miten jäät ovat liikkuneet koulumme lähimaastossa, joten meidän ryhmämme meni Natturille. Jääkaudet ovat historian kausia, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä. Vanhemmat merkit mannerjäätiköstä ovat 2,4 – 2,3 miljardin vuoden takaa. Sen …
loka 19
Me menimme historian tunnilla katsomaan peltoja, jotka ovat vähän ennen Sydänkylän risteystä Museotien varrella. Meille kerrottiin tunnilla, että ne ovat olleet jääkauden jälkeen entistä merenpohjaa. Nykyisin merenpohja on muokattu viljelypelloiksi. Pelto on savinen. Otimme muutamia kuvia, joissa me myös olimme. Ryhmämme tehtävänä oli ottaa selvää miten nämä pellot ovat syntyneet. Suomi on aikoinaan ollut kokonaan …
loka 19
Aloimme tutkia historian tunnilla mikä on kestikievari. Opiskelemme Suomen historiassa lähiseudun historiaa. Kuulimme, että ”yläkoulumme” vanhin osa, jossa 5. – 6. luokkamme sijaitsee, on ollut joskus kievarina. Kestikievareita eli majataloja on ollut jo 1500-luvulta alkaen Suomessa. Niihin oli varattu hevosia ja miehiä, jotka kuljettivat asiakkaita ja postia seuraavalle kievarille. Kestikievareita oli Kuninkaantien varrella noin 20 …
loka 19
Opiskelemme Suomen historiaa historian tunnilla. Opettaja antoi tehtävän tutkia Museotien historiaa. Olemme kiinnostuneita Museotiestä, koska koulumme sijaitsee Museotien varrella. Kävimme historian tunnilla katsomassa ja kuvaamassa Museotietä. Opettaja vei ryhmämme vanhalle Museotien pohjalle, jossa ei ollut asfalttia. Se oli muuttunut huonokuntoiseksi eikä siellä liiku autoja. Museotie on keskiajalla ollut kuninkaiden, sotilaiden ja monien muiden käytössä. Se …
loka 19
Kävimme siirtolohkareella, joka sijaitsee Museotien varrella Klamilan koululta Haminaan päin hiukan ennen Sydänkylän risteystä. Kävimme siellä koska, opiskelemme koulussa kivikautta. Siellä oli kaksi suurta siirtolohkaretta. Ryhmästämme Tommi kiipesi toiselle kivelle. Siirtolohkare on hiidenkivi eli iso kivi, jonka jääkauden aikainen mannerjää on kuljettanut mukanaan usein kauaksi emokalliosta. Siirtolohkareet ovat usein alavilla alueilla peittyneet muun maa-aineksen alle, …
loka 19
Meitä kiinnostaa pronssikautiset haudat siksi, koska opiskelemme historian tunnilla pronssikautta. Pronssikautiset haudat ovat kiviröykkiöitä, jotka ovat muodostuneet pronssikaudella. Suomessa näitä röykkiöitä on pitkälti toistakymmentätuhatta. Monissa haudoissa ei ole ollut löytöjä. Näistä haudoista ei siis ole aina löydetty luita. Myöhemin pronssikaudella yleistyi polttohautaus. Luut mineralisoituivat palaessaan ja säilyivät paremmin. Näitä polttohautausluulöytöjä on tehty. Vainajan mukaan hautaan …