Hiihtomajalle tehdään koulultakin retkiä.

Hiihtomaja

Minä asuin sillä tiellä, joten kävin siellä aika usein. Minulla on monta hyvää muistoa hiihtomajasta… Kerron nyt pari niistä.
Me pidettiin siellä hiihtokisat Muksulan kanssa.
Minä sain sieltä sellaisen pupupuuhavihkon.

Klamilan kalasatamassa pidetään joka vuosi perinteiset Silakkamarkkinat ja Hapanvellijuhlat.

Hiihtomaja sijaitsee kalasataman lähellä.

-Mandi K. 4lk

Kalasatama

Klamilan kalasatama sijaitsee Virolahden kunnassa Klamilan kylässä.

Olen käynyt siellä ongella koulun kanssa viime keväänä. Saatiin paljon kaloja. Se on kiva paikka, koska sieltä saa kaloja. Syötiin siellä makkaroita ja juotiin mehua.
Se on hieno paikka, Siellä voi pestä mattoja, uida ja kalastaa. Siellä on paljon eri veneitä.

Saila U. 3lk

Saila ja Elina Klamilan kalasatamassa.

Kalasatama

Olen käynyt siellä kalastamassa uimassa, lenkillä ja hiihtämässä. Olin siellä viime kesänä äidin kanssa. Minä kävin uimassa ja äiti katsoi. Kävin siellä myös isin kanssa lenkillä ja sain aina sen jälkeen jäätelön!

Elina P. 3lk

Kalasatama

Kalasatama on minulle tärkeä koska me käytiin isän kanssa kalassa.

Sataman nähtävyyksiä.

Meille kotiin on tuotu kolme torpedoa ja ne vietiin ajallaan kalasatamaan ja siitä oli oikein lehtijuttu.

Kalasatama on vanha tuttu paikka.

Olli T. 4lk

Kalastama

Kun käytiin koulun  kanssa  ongella.  Saatiin käydä Carlotessa. Se on Klamilassa sijaitseva alus.

Oppilaat pääsivät tutustumaan Carloteen onkipäivänä.

Onni A. 3lk

Kalastama.

Miinoja, torpedo, pommeja.
Se on vanha paikka.
Se on ränsistynyt,
Se on Virolahdella.

Sataman nähtävyyksiä.

Olen ollut siellä isän kanssa.

Olen käynyt harvoin siellä.

Se on hauska paikka.

Vinski V. 4lk

Klamilan Kalasatama

Kalasatama sijaitsee Virolahden kunnassa, Klamilan kylässä. Saavuimme Klamilan kalasatamaan. Klamilan kalasatamassa voi pestä mattoja, uida ja kalastaa. Olen käynyt siellä koulun kanssa kalassa. Minun mielestä kalasatama on hauska paikka.
Ida R. 4lk

Satamamiljöö Klamilassa.

Salen piha

Käydään joka päivä Salessa, kun kummi on töissä siellä.

Se on kiva ja se sijaitsee ennen Kujansuu-baaria. Olen käynyt Salessa eilen.

Sale on kiva ostospaikka.

Olen ollut äidin kanssa. Olen ollut tosi monta kertaa, melkein joka päivä.

Se on kiva, mukava ja hauska paikka.
Se on tärkeä, koska kummini on siellä töissä.
Heini M. 4lk

Klamilan paikallisella Salella.

Olin koulun kanssa Salella.
Oli hauskaa. Asun tosi tosi lähellä Salea.
(Käykää)!!!!!!!!!
On ainakin laajat valikoimat.

HERMANNI O. 4lk

Kivoja ostoksia oman kylän Salesta.

Ostoksilla Salessa!

Paikan nimi on Sale.

Käyn aina äitini kanssa ostoksilla Salessa.

Sale on mukava kauppa.
Sale sijaitsee Klamilassa ennen Kujansuun Baaria.
Olen ollut Salessa eilen. Olen ollut Salessa äitini kanssa. Olen ollut aika usein siellä. Sale on mukava paikka. Sale on minulle tärkeä ostospaikka.

Nitta J. 4lk

Posti

Menimme postiin hakemaan limsaa.

Poikien postirynnäkkö!

Nitta yritti estää meitä.
Posti on Klamilassa.
Olin Hempan kanssa.
Käyn siellä harvoin.
Paikka on hyvä.
Sieltä tulee posti.

Urho T. 3lk

Klamilan kirkko

Tytöt kirkon risteyksessä.

Kerron Klamilan kirkosta. Minä kävin kuvaamassa syyskuun 27.päivänä. Olen käynyt sisällä viime keväänä koululaisten kevätjuhlassa Kirkko on iso ja kaunis. Siellä on paljon ihmisiä.

Sandra M. 3lk

Olen ollut Klamilan kirkossa silloin, kun on ollut jotain kevät- tai joulujuhlia.

Klamilan kirkko on iso ja aika tilava. Olen ollut kirkossa silloin, kun on ollut joku kirpputori kirkolla. Olen käynyt kirkossa perheen ja sukulaisten kanssa. Olen kirkolla aika vähän ja käyn siellä harvoin.

Kirkko näyttää minun mielestä ulkoa aika pieneltä, mutta se on sisältä todella iso. Klamilan kirkko on kiva ja mukava.

Kirkko on minulle tärkeä, koska olen siellä, kun on esimerkiksi se kevät tai joulujuhla.

Klamilan kirkolla on muistokivi ja viimeksi kun kävin kirkolla, muistokiven luona oli lyhty ja auringonkukka.

Saara R. 4lk

Kirkko on iso ja vanha. Se on kiva ja juhlallinen paikka.

Se sijaitsee aika lähellä Klamilan keskustaa. Se on lähellä Mäntyrinnettä, Muksulaa ja uutta koulua. Olen siellä ns. kirkon kerhossa. Kirkon kerhoa ohjaa Pauliina.

Olen ollut kirkossa esim. koulun juhlissa, kirkon kerhossa ja seurakunnallisissa juhlissa. Olen ollut kirkossa kavereiden ja perheen kanssa. Olen ollut kirkossa usein.

Kirkko on kiva. Paikka on tärkeä, koska se liittyy aika lailla elämääni.

Anni M. 4lk

Iloiset tytöt ja Uuno Klamin patsas kirkon pihalla.

Meidän luokka käy suunnistamassa Natturin maastossa. Natturi on myös talvisin hyvä pulkkamäki, koska siellä on paljon jyrkkiä mäkiä. Opiskelemme Suomen historiassa kivikautta. Kävimme tutkimassa miten jäät ovat liikkuneet koulumme lähimaastossa, joten meidän ryhmämme meni Natturille.

Jyrkkää Natturin rinnettä. Olisikohan jää irroittanut tästä kalliolohkareita? Kuva Toni 6.lk

Jääkaudet ovat historian kausia, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä. Vanhemmat merkit mannerjäätiköstä ovat 2,4 – 2,3 miljardin vuoden takaa. Sen jälkeen jääkaudet ovat vuorotelleet lämpimämpien ajanjaksojen kanssa. Viimeisintä jääkautta kutsutaan Veiksel- jääkaudeksi.

Jäätikkö vaikuttaa ympäristöönsä kivi- ja maa-ainesta kuluttavasti ja kasaavasti. Kun jää eteni, se hioi kallioperää ja sulaessaan mm. sulamisvedet kuljettivat ja kasasivat maa-ainesta. Suomen maaperässä näkyy siirtolohkareita, soraharjuja, hiidenkirnuja ja pirunpeltoja yms. Lisäksi jäätikkö on painanut maankuorta kuopalle, joka näkyy jääkauden jälkeen maannousuna.

Silokallio on tasainen kalliopinta, jollaiset ovat Suomessa yleisiä. Ne ovat muodostuneet mannerjään synnyttäminä jääkauden aikana. Jää hankaa, rikkoo, rouhii, silottaa ja naarmuttaa kalliota. Jää virtaa oman painonsa ansiosta aina jäätikön reunaa kohti ja tempaa mukaansa irtainta maa-ainesta, hiekkaa ja kiveä. Alle jää kalliopinta, joka hioutuu jäätikön alla kulkevan maa-aineksen vaikutuksesta.

Natturin kalliopinta oli karkeaa ja rosoista. Huomasimme, että kallionpinnassa oli kuitenkin yhdensuuntaisia uria. Näissä urissa kasvoi sammalta. Urat olivat pohjois-eteläsuuntaiset. Tästä päättelimme, että ne ovat syntyneet jääkauden aikana.

Teksti: Toni 6.lk, Anni 6.lk, Emilia 5.lk

Lähde: Wikipedia

Emilia, Kukka ja Anni tutkimassa jääkauden jälkiä Natturilla. Kuva Toni 6.lk

Ihastuimme näihin käkkärämäntyihin tutkimusretkellämme. Kuva Anni 6.lk

Toni paistattelemassa päivää Natturin rinteellä. Kuva Emilia 5.lk

Antti sukelsi peltoon. Löydätkö hänet kuvasta? Kuva Vilma 5.lk

Me menimme historian tunnilla katsomaan peltoja, jotka ovat vähän ennen Sydänkylän risteystä Museotien varrella. Meille kerrottiin tunnilla, että ne ovat olleet jääkauden jälkeen entistä merenpohjaa. Nykyisin merenpohja on muokattu viljelypelloiksi. Pelto on savinen. Otimme muutamia kuvia, joissa me myös olimme. Ryhmämme tehtävänä oli ottaa selvää miten nämä pellot ovat syntyneet.

Suomi on aikoinaan ollut kokonaan jään peitossa. Jääkausi kesti yli miljoona vuotta. Maapallon ilmasto lämpeni vähitellen ja jopa kolme kilometriä paksu jäätikkö alkoi sulaa. Sulanutta vettä oli niin paljon, että jääkylmä meri peitti aluksi alleen suurimman osan maatamme, Suomea. Jääkauden aikaa Suomi muistutti Grönlantia. Klamila ja koko Virolahti ovat olleet silloin meren alla. Kun meren pinta alkoi laskea, kuivaa maata alkoi paljastua. Näin tasaiset pellot ovat syntyneet.

Tekstin kirjoittajat: Vilma 5.lk, Oona 6.lk ja Antti 5.lk

Lähde: Wikipedia

Seisomme entisellä merpohjalla. Kuva Sharon

Oonan ja Vilman takana tasaista peltoaukeamaa. Kuva Antti 6.lk

Aloimme tutkia historian tunnilla mikä on kestikievari. Opiskelemme Suomen historiassa lähiseudun historiaa. Kuulimme, että ”yläkoulumme” vanhin osa, jossa 5. – 6. luokkamme sijaitsee, on ollut joskus kievarina.

Kestikievareita eli majataloja on ollut jo 1500-luvulta alkaen Suomessa. Niihin oli varattu hevosia ja miehiä, jotka kuljettivat asiakkaita ja postia seuraavalle kievarille. Kestikievareita oli Kuninkaantien varrella noin 20 kilometrin päästä toisistaan eli noin päivän matkaamisen verran. Niitä oli Kuninkaantien varrella Turusta Viipuriin. Kievarit olivat yöpymistä ja levähtämistä varten sekä niissä tarjoiltiin ruokaa ja juomaa.

Kirjoittanut: Hanna 5.lk, Julia 6.lk ja Masa 6.lk Klamilan koulusta

Tietolähteet: Wikipedia (kestikievarit, majatalot)

Tässä uutta ja vanhaa kivijalkaa. Kuva Julia 6.lk

Masa ja koulumme vanhin osa. Tässä on ollut kestikievari. Kuva Julia 6.lk

Nykyistä Museotietä Haminan suuntaan.
Kuva Oona 5.lk

Opiskelemme Suomen historiaa historian tunnilla. Opettaja antoi tehtävän tutkia Museotien historiaa. Olemme kiinnostuneita Museotiestä, koska koulumme sijaitsee Museotien varrella. Kävimme historian tunnilla katsomassa ja kuvaamassa Museotietä. Opettaja vei ryhmämme vanhalle Museotien pohjalle, jossa ei ollut asfalttia. Se oli muuttunut huonokuntoiseksi eikä siellä liiku autoja.

Museotie on keskiajalla ollut kuninkaiden, sotilaiden ja monien muiden käytössä. Se alkoi Turusta ja päättyi Viipuriin. Matkaa taitettiin jalan tai hevosella. Matkan varrella saattoi olla maantierosvoja, jotka piiloutuivat esimerkiksi suurien kivien taakse. Pistoolikivi on suuri siirtolohkare, joka on Museotien varrella Klamilan ja Haminan välillä. Maantierosvot vaanivat Pistoolikiven takana.

Keskiaikainen kuninkaantie on vanhempi kuin Helsinki. Museotie on konaisuudessaan 510 km Turusta Vaalimaalle. Tie on merkitty ruskein kilvin, joissa on kultaisen kruunun kuva, ja kyltissä lukee kuninkaantie. Kyltit pystytettiin vuonna 1997.

Teksti: Rasmus 5.lk, Oona 5.lk  ja Viljami 5.lk

Lähteet: Wikipedia ja Kauan sitten -historian oppikirja

Kilometripylväällä Oona ja Viljami. Kuva Rasmus 5.lk

Vanhaa Museotietä. Löydätkö kuvasta maantierosvoja?
Kuva Viljami 5. lk

Kävimme siirtolohkareella, joka sijaitsee Museotien varrella Klamilan koululta Haminaan päin hiukan ennen Sydänkylän risteystä. Kävimme siellä koska, opiskelemme koulussa kivikautta. Siellä oli kaksi suurta siirtolohkaretta. Ryhmästämme Tommi kiipesi toiselle kivelle.

Siirtolohkare on hiidenkivi eli iso kivi, jonka jääkauden aikainen mannerjää on kuljettanut mukanaan usein kauaksi emokalliosta. Siirtolohkareet ovat usein alavilla alueilla peittyneet muun maa-aineksen alle, mutta luonnossa korkealla paikalla siirtolohkareet ovat useasti näkyvillä. Siirtolohkareet jotka näimme, olivat korkeilla paikoilla. Suomen suurin siirtolohkare sijaitsee Turun Ruissalossa.

Entisajan ihmisistä näytti siltä, että siirtolohkaretta ei ole tuonut paikoilleen mikään luonnollinen voima. Niiden selitettiin olevan hiisien, jättiläisten ja pirujen työtä. Esimerkiksi jättiläisten kerrottiin viskoneen lohkareita kohti eri pitäjien rakennuksia.

Teksti Anita 6.lk, Kielo 6.lk, Tommi 6.lk ja Eeli 5.lk

Lähde Wikipedia

Joni, Anita, Eeli ja suuri siirtolohkare.
Kuva Kielo 6. lk

Tommi ja Eeli kiipeämässä siirtolohkareen päälle.
Kuva Anita 6.lk